Eduskunnan puhemiehelle
Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta saavien lasten perheet ovat huolissaan tulevista muutoksista terapiapalveluissa. Uudet palveluntuottajasopimukset tulevat voimaan vuoden 2027 alussa. Kela on mahdollistanut nykyisten terapioiden jatkumisen voimassa olevan kuntoutuspäätöksen päättymiseen saakka, mutta huolta herättää se, miten terapiasuhteen jatkuvuus turvataan kuntoutuspäätöksen päättyessä ja uuden kuntoutuspäätöksen alkaessa. Monen lapsen vuosien aikana rakentunut terapiasuhde voi tällöin olla vaarassa katketa.
Terapeutin vaihtuminen voi kuormittaa lasta ja hänen perhettään. Vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa lapselle tuttu terapeutti tuntee lapsen toimintakyvyn, kommunikoinnin, kehitysvaiheen ja arjen tarpeet. Luottamuksellinen ja pitkäaikainen terapiasuhde on merkityksellinen lapsen kuntoutukseen osallistumisen ja kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Erityisesti pienten lasten kohdalla kuntoutuksen jatkuvuudella voi olla huomattava merkitys lapsen kehitykselle, toimintakyvylle ja tulevaisuudelle.
Kelan vuoden 2027 alusta voimaan tulevan palvelukuvauksen mukaan asiakkaalla on oikeus laadukkaaseen, hänen omiin tarpeisiinsa ja tavoitteisiinsa perustuvaan kuntoutukseen. Kuntoutussuunnitelman tulee perustua asiakkaan yksilölliseen kuntoutustarpeeseen ja toimintakykyyn sekä hänelle merkityksellisiin kuntoutuksen tavoitteisiin. Palvelukuvauksessa edellytetään myös, että asiakkaan yksilöllinen elämäntilanne ja ympäristö otetaan terapiassa kokonaisvaltaisesti huomioon.
Palvelun laatua koskevat vaatimukset on määritelty palvelukuvauksessa. Koko Suomen kattavien eri terapiamuotojen tarjouspyynnöissä tarjousten vertailuperusteeksi on kuitenkin määritelty halvin hinta. Koskaan aikaisemmin painoarvo eli ole ollut vain halvimmassa hinnassa. Tarjousten käsittelyssä käytetään vain tarjouspyynnössä pyydettyjä tietoja, joista ei selviä yrityksen erityisosaaminen, laatu eikä asiakaskohderyhmä (lapset, nuoret, aikuiset, ikäihmiset). Tämä herättää kysymyksen siitä, miten palveluntuottajan ja terapeutin asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin vastaava osaaminen sekä kuntoutuksen jatkuvuus voidaan ottaa riittävästi huomioon palveluntuottajien valinnassa tai Kelan omassa palveluohjauksessa, koska oleelliset tiedot puuttuvat.
Palvelukuvauksen mukaan asiakas valitsee yhden terapian palveluntuottajan terapiamuotoa kohden Kelaan sopimussuhteessa olevista palveluntuottajista. Asiakas valitsee palveluntuottajan ensisijaisesti niistä palveluntuottajista, jotka on hyväksytty hänen asuinkuntansa kuntaryhmään. Mahdollisuus valita palveluntuottaja viereisestä kuntaryhmästä on rajattu palvelukuvauksessa määriteltyihin tilanteisiin. Näin ollen asiakkaan mahdollisuus valita hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa parhaiten vastaava terapeutti riippuu myös siitä, mitkä palveluntuottajat ovat tulleet valituiksi Kelan hankinnassa. Erityisesti pääkaupunkiseudulla oman asuinkunnan ensisijaisen palveluntuottajan valinta voi olla epätarkoituksenmukaista, sillä kolmen ison asuinkunnan (Helsinki, Espoo, Vantaa) alueella etäisyydet voivat olla lyhyemmät toisen asuinkunnan alueen palveluntuottajaan.
Lasten vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaa jo ennen Kelan kuntoutuspalveluja, jolloin palvelujen jatkuvuus täytyisi huomioida jo Kelan omissa palveluiden hankinnoissa. Lapsivaikutusten arvioinnissa tämän olisi pitänyt nousta esiin.
Lapsivaikutusten arvioinnilla on merkitystä ratkaisuissa, jotka vaikuttavat vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta saavien lasten palveluihin. Lapsiin kohdistuvat vaikutukset on arvioitava riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta arvioinnin tulokset voidaan ottaa huomioon palvelujen järjestämistä ja hankintoja koskevissa ratkaisuissa. Lapsivaikutusten arviota ei ollut tehty Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hankintamenettelystä. Lapsivaikutusten arviointi on osa YK:n lapsen oikeuksien sopimusta.
Kansaneläkelaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos. Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) 5 §:n mukaan lain mukaisten etuuksien kehittämisestä vastaa kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriö, joka myös seuraa lain toimeenpanoa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallituksen näkemyksen mukaan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta koskevan sääntelyn tarkoitus toteutunut, jos palveluntuottajien hankintamenettelyn seurauksena vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta saavien lasten pitkäaikaisia ja toimivia terapiasuhteita katkeaa kuntoutuspäätöksen päättyessä,
miten hallitus aikoo varmistaa, että Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta saavien lasten kuntoutuksen jatkuvuus ja terapiasuhteet turvataan ja lapsivaikutuksia arvioidaan asianmukaisesti ennen kilpailutuksia ja
miten hallitus aikoo varmistaa, että vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä otetaan riittävästi huomioon lapsen yksilölliset tarpeet, terapeutin erityisosaaminen sekä lapsen etu?