Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Suomen osallistumisesta Ison-Britannian johtamaan taisteluosastoon linjattiin tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan (TP-UTVA) yhteisissä kokouksissa 12.12.2014 ja 9.4.2015. TP-UTVA linjasi noin 50 sotilaan vahvuisen osaston asettamisen korkeaan valmiuteen 20.4.2016 sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain (211/2006) 2 §:n 3 momentin mukaisesti. Taisteluosastoon ja sen valmiusvuoroon (1.7.—31.12.2016) osallistuvat Ison-Britannian ja Suomen lisäksi Irlanti, Latvia, Liettua ja Ruotsi. Valtioneuvosto kuulee nyt eduskuntaa antamalla sille sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 3 §:n 3 momentin mukaisen selonteon, jotta koko eduskunta voi osallistua päätöksentekoon tässä vaiheessa.
EU:n taisteluosasto-konsepti (European Union Battle Group, EUBG) hyväksyttiin vuonna 2004 kriisinhallinnassa tarvittavien nopean toiminnan kykyjen sekä unionin jäsenvaltioiden sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiseksi. Taisteluosastoja ei ole toistaiseksi käytetty kriisinhallintaoperaatioissa, mutta konseptin puitteissa tapahtunut yhteistyö on avannut EU:n jäsenmaille mahdollisuuden kehittää keskinäistä sotilaallista yhteistyötään, mukaan lukien taisteluosastojen yhteiset harjoitukset.
EU:n taisteluosastoa voidaan käyttää joko erillisenä kriisinhallintajoukkona tai osana laajempaa operaatiota. Yhteistoiminta YK:n kanssa sisältyy vahvana olettamuksena konseptiin. Taisteluosasto voisi esimerkiksi luoda edellytyksiä laajemman YK-joukon keskittämiselle turvaamalla kuljetuksiin tarvittavan sataman tai lentokentän tai toimia reservijoukon luonteisesti tilanteessa, jossa YK-operaation toiminta olisi vaarantunut tilanteen äkillisen vaikeutumisen johdosta. Taisteluosastoa voidaan käyttää myös humanitaarisiin tehtäviin, kuten esimerkiksi avustuskuljetusten perille toimittamiseen ja evakuointitehtäviin. Valmiusjoukkoina taisteluosastot eivät kuitenkaan sovellu pitkäaikaisiin tehtäviin.
Suomi on osallistunut EU:n taisteluosastoihin tähän mennessä viisi kertaa. Vuosina 2007 ja 2011 Suomi osallistui Saksan ja Alankomaiden johdolla muodostettuihin taisteluosastoihin sekä vuosina 2008, 2011 ja 2015 Ruotsin johtamiin pohjoismaisiin taisteluosastoihin.
Ulkoasiainvaliokunnan mielestä kansallisen puolustuksen näkökulmasta Suomen EUBG-osallistumisen keskeinen hyöty on liittynyt yhteistoiminnan ja yhteensopivuuden kehittymiseen taisteluosastoihin osallistuneiden maiden kanssa. Asia on valiokunnan mielestä tärkeä myös Lissabonin sopimukseen sisältyvän keskinäisen avunannon lausekkeen (SEU 42(7) artikla) käytännön toimeenpanon kannalta. Valiokunta toistaa aikaisemman kantansa (,), jonka mukaan avunantovelvoitteen merkitys on viime kädessä takuuseen sitoumuksensa antaneiden valtioiden aikomuksille, kyvyille ja toiminnalle perustuva. Valiokunta arvioi, että taisteluosastot ovat luoneet konkreettista toiminnallista perustaa osallistuneiden maiden yhteistoiminnalle myös muissa kuin sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvissä tilanteissa.
Ulkoasiainvaliokunta kiinnittää edellä sanotun perusteella huomiota siihen, että suunnitelmat Suomen osallistumisesta EU:n taisteluosastoihin tämänkertaisen valmiusvuoron jälkeen ovat avoinna. Valiokunta on johdonmukaisesti tukenut Suomen osallistumista taisteluosastoihin todeten sen tukevan EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa painottaen kuitenkin samalla, että taisteluosastojen käyttöön on oltava EU-tasolla todellinen valmius ja kyky (). Valiokunta pitää puolustusvaliokunnan tavoin () tarpeellisena, että ulkoasiain- ja puolustusministeriö laativat yhteistoiminnassa Ison-Britannian johtaman taisteluosaston valmiusvuoron jälkeen selvityksen tähänastisen taisteluosasto-osallistumisen hyödyistä Suomelle. Selvityksessä tulisi lisäksi tarkastella Suomen tavoitteenasettelua suhteessa taisteluosastokonseptiin ja nopean toiminnan kehittämiseen eri kansainvälisten toimijoiden kanssa.
Ison-Britannian johtama taisteluosasto muodostuu esikuntaosista, mekanisoidusta pataljoonasta, tykistöpatteristosta, tukikomppaniasta, tiedustelukomppaniasta, esikuntakomppaniasta, huoltokomppaniasta ja pioneeriosastosta. Taisteluosaston kokonaisvahvuus on noin 1700 sotilasta, joista noin 1300 on Ison-Britannian asettamia. Ulkoasiainvaliokunta yhtyy puolustusvaliokunnan lausunnossaan esittämään arvioon ja toteaa, että taisteluosasto on kokoonpanonsa ja valmistautumisensa perusteella suorituskykyinen ja tarvittaessa nopeasti liikkeelle saatavissa oleva joukko.
Suomen asettama noin 50 sotilaan vahvuinen osasto muodostuu tiedustelujoukkueesta, ilmatulenjohtoryhmästä, huolto-osasta sekä esikuntaupseereista. Esikuntaupseerit sekä eri osastojen johtajat ja varajohtajat ovat puolustusvoimien palkattua henkilöstöä muiden ollessa vapaaehtoisia reserviläisiä.
Ulkoasiainvaliokunnan saaman tiedon mukaan Ison-Britannian johtaman taisteluosaston koulutus on sujunut suunnitelman mukaan. Pääjoukon osalta koulutus aloitettiin maaliskuussa Porin prikaatissa ja Suomen osaston koulutusvaihe kulminoituu touko- ja kesäkuussa pidettäviin kansainvälisiin harjoituksiin Isossa-Britanniassa ja Virossa. Koulutusvaiheen päätyttyä osasto siirtyy valmiusvaiheeseen 1.7.2016 alkaen.
EU:n taisteluosastoja koskeva kansallinen päätöksenteko tehdään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain (211/2006) mukaisesti. Lain 3 §:n 3 momentin mukaan ennen valmiusosaston asettamista koskevan ratkaisuehdotuksen tekemistä valtioneuvoston on kuultava eduskuntaa antamalla sille asiasta selonteko. Ennen ratkaisuehdotuksen tekemistä Suomen osallistumisesta kriisinhallintaan valmiusosastolla valtioneuvoston on kuultava eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa. Päätöksen osallistumisesta tekee tasavallan presidentti lain 2 §:n 1 momentin mukaisesti.
Eduskunnan osalta kaksivaiheisen menettelyn tarkoituksena on osaltaan jouduttaa kansallista päätöksentekoa EU:n nopeaa toimintaa edellyttävässä tilanteessa. Tähän liittyen valmiusosastoon kuuluva henkilöstö on antanut vapaaehtoisen sitoumuksen, jonka mukaisesti he ovat korkean valmiuden aikana viiden vuorokauden lähtövalmiudessa.
Unionin tasolla operaatiosta päättäminen käynnistyy poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean (COPS) tehdessä päätöksen siitä, että EU:n toimia pidetään tarpeellisina ja että unioni valmistautuu käyttämään taisteluosastoa. Tämän jälkeen EU:n neuvosto hyväksyy operaatiota koskevan kriisinhallintakonseptin ja yhteisen toiminnan. Taisteluosastokonseptin mukaan unionin tulisi kyetä tekemään päätös operaation käynnistämisestä viiden päivän kuluessa siitä, kun EU:n neuvosto on hyväksynyt operaatiota koskevan kriisinhallintakonseptin. Joukkojen tulisi kyetä aloittamaan operaatio 10 päivän kuluttua tästä päätöksestä.
Saadun selvityksen mukaan Suomen osallistumisen koulutus- ja perustamisvaiheen sekä valmiusajan kustannukset on huomioitu sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahoissa vuoden 2016 talousarviossa. Nämä kulut ovat yhteensä noin 2,6 milj. euroa.
Ulkoasiainministeriön pääluokassa (momentti 24.10.20) koulutus- ja harjoituskustannuksiin sekä valmiusajan varallaolokorvaukseen on varattu noin 2,3 milj. euroa. Puolustusministeriön pääluokassa (momentti 27.30.20) materiaalin hankintakustannuksiin sekä palkkaus- ja muihin henkilöstökustannuksiin on varattu noin 0,3 milj. euroa.
Taisteluosaston mahdolliseen käyttöön operaatiossa ei ole varauduttu vuoden 2016 talousarviossa. Operaatioon tarvittava rahoitus on saadun selvityksen mukaan tarkoitus hakea lisätalousarvioteitse suuntaa-antavan kustannusarvion ollessa noin 5 milj. euroa.
Ulkoasiainvaliokunta puoltaa sotilasosaston asettamista korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Suomen, Irlannin, Latvian, Liettuan ja Ruotsin muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.—31.12.2016.
Suomen aikaisempi osallistuminen, siitä saadut kokemukset ja EU:n taisteluosastojen käytettävyys Suomen osallistuminen Ison-Britannian johtaman taisteluosaston valmiusvuoroon 1.7. - 31.12.2016 Taisteluosaston käyttöä koskeva päätöksenteko Taloudelliset vaikutukset Johtopäätös
Ponsi
Valiokunnan kannanottoehdotus
Eduskunnalla ei ole huomautettavaa selonteon johdosta.
Eduskunta edellyttää että ulkoasiain- ja puolustusministeriö laativat yhteistoiminnassa Ison-Britannian johtaman taisteluosaston valmiusvuoron jälkeen selvityksen tähänastisen taisteluosasto-osallistumisen hyödyistä Suomelle. Selvityksessä tulisi lisäksi tarkastella Suomen tavoitteenasettelua suhteessa taisteluosastokonseptiin ja nopean toiminnan kyvyn kehittämiseen eri kansainvälisten toimijoiden kanssa.
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Ulkoasiainvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy kannanoton selonteon VNS 4/2016 vp johdosta.