Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Hallituksen esityksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentiksi ehdotetaan 25,23 ja kuntien omarahoitusosuudeksi 74,77 prosenttia. Valtionosuus alenee tämänvuotiseen verrattuna 0,38 prosenttiyksikköä. Valtionosuusprosentin muutosehdotuksessa otetaan huomioon edellisen ja nykyisen hallituksen päättämät sopeuttamistoimet, kustannustenjaon tarkistus sekä uusien ja laajenevien tehtävien kustannusten korvaaminen kunnille täysimääräisesti. Verotulojen väheneminen 390 miljoonaa euroa kompensoidaan kunnille valtionosuutta lisäämällä.
Valiokunta toteaa, että pitkä taloudellinen taantuma, kasvavat kustannuspaineet ja kuntien velkaantuminen ovat vaikeuttaneet kuntien mahdollisuuksia vastata palvelutarpeisiin. Kunnat ovat kuitenkin kyenneet sopeuttamaan toimintaansa, ja kuntatalouden tila on osoittautunut aiemmin ennakoitua paremmaksi. Osana kuntatalouden vakauden turvaamista on aloitettu kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen. Valiokunta toteaa, että säästöjen löytäminen kansalaisten perusoikeudet turvaavalla tavalla on sosiaali- ja terveydenhuollossa erityisen haasteellista.
Vanhustenhuollon laatusuosituksessa hoitotyöntekijöiden mitoituksen suositusperusteita tarkistetaan niin, että muutosten julkista taloutta vahvistava vaikutus on 70 milj. euroa vuonna 2019. Uusissa suosituksissa on muun muassa tarkoitus sisällyttää henkilöstömitoitukseen nykyistä laajemmin hoitoon osallistuvaa henkilöstöä ja poistaa tukipalveluhenkilöstön erillinen mitoitusvaatimus. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta lukien. Uudistuksen arvioidaan kuitenkin tuottavan säästöä vasta myöhempinä vuosina, minkä johdosta vuoden 2017 määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 6 310 000 euroa. Valiokunta pitää myönteisenä, että mitoitusperusteisiin kohdistuvat muutokset on tarkoitus toteuttaa siten, että ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen hoitoon osallistuvan henkilöstön mitoituksen pitää jatkossakin olla vähintään 0,5 hoitajaa asukasta kohden.
Valiokunta toteaa lisäksi, että pitkäaikaistyöttömien eläketukea koskevan hallituksen esityksen () samoin kuin päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistusta koskevan esityksen () käsittely on eduskunnassa kesken ja niillä voi olla vaikutuksia peruspalvelujen valtionosuuden määräytymiseen.
Eriävä mielipide
ERIÄVÄ MIELIPIDE
Perustelut
Pitkään jatkunut vaikea taloudellinen tilanne ei vieläkään tunnu hellittävän. Hallituksen vaatimattomat satsaukset työllisyyteen ja talouden kasvuun sekä ihmisten ostovoimaa heikentävät leikkaukset ja kiristykset näkyvät taloudessa. Tämä näkyy vahvasti myös kuntataloudessa ja ihmisille tärkeiden arkisten peruspalveluiden saatavuudessa ja laadussa. Hallitus esittää valtionosuuden alentamista tähän vuoteen verrattuna 0,38 prosenttiyksikköä. Osana kuntatalouden säästöohjelmaa hallitus on vähentänyt kunnilta tehtäviä ja velvoitteita. Tämä näkyy eri kunnissa eri tavoin. Kuten valiokunnan lausunnossa todetaan, on säästöjen löytäminen kansalaisten perusoikeudet turvaavalla tavalla sosiaali- ja terveydenhuollossa erityisen haasteellista.
Hallitus tavoittelee säästöjä mm. vanhustenhuollosta. Vanhustenhuollon laatusuositusta aiotaan muuttaa siten, että kehyskaudella saavutetaan julkiseen talouteen 70 miljoonan euron säästö. Pidämme järkevänä sitä, että hallitus luopui hallitusohjelman liitteeseen 6 kirjaamastaan tavoitteesta heikentää ympärivuorokautisen vanhustenhoidon mitoitusta 0,4 hoitajaan vanhusta kohden. Tämä olisi useiden asiantuntija-arvioiden mielestä ollut epäinhimillistä ja täysin kohtuutonta. Hallitus aikoo saavuttaa säästötavoitteen jatkossa sisällyttämällä hoitoon osallistuvan henkilöstön, kuten virkistystoiminnan ja sosiaalista toimintakykyä ylläpitävän henkilöstön, hoiva-avustajat, alan opiskelijat ja oppisopimuskoulutettavat, nykyistä joustavammin henkilöstömitoitukseen yhdenmukaistamalla tehostetun palveluasumisen yksiköiltä edellytettäviä henkilöstömitoitusvaatimuksia, poistamalla tukipalveluhenkilöstön erillisen mitoitusvaatimuksen sekä hyödyntämällä teknologian antamia mahdollisuuksia mitoituksen laskennassa.
Vanhustyön osaamisen ja asiantuntemuksen heikentäminen eivät ole vastauksia vanhustyön haasteisiin. Päinvastoin osaamisen tarve on kasvava väestön ikääntyessä ja ikääntyneiden eläessä yhä pidempään. Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö sitoutuu työhön sekä on laadukkaan ja eettisesti kestävän sosiaalihuollon tae. Sosiaalityön kuormitusta voidaan vähentää kehittämällä työntekijöiden psyykkisiä resursseja sekä organisatorisilla ratkaisuilla, kuten johtamisella, työn tekemisen järjestelyillä, työilmapiirillä ja työyhteisön tuella. Positiivisia muutoksia on saavutettavissa konkreettisilla teoilla, kuten ottamalla käyttöön henkilöstömitoitukset, varmistamalla ammatillinen tuki, johtaminen ja konsultaatiomahdollisuudet sekä vahvistamalla työnohjausta ja täydennyskoulutusta.
On väärin laskea vanhustyön osaamisen tasoa, kun tiedämme, että hyvä osaaminen on edellytys paitsi hyvälle hoidolle ja riittävän monipuoliselle palvelutarpeen arvioinnille myös hyvälle johtamiselle ja palveluiden kehittämiselle — mitkä taas mahdollistavat vaikuttavan, kustannustehokkaan toiminnan. Hallituksen tulisi kehittää vanhustyötä asiantuntijoiden ohjeistuksen mukaan. Vain näin voidaan saavuttaa kestäviä muutoksia palvelutuotannossa ja säästöjä pidemmällä aikavälillä.
Mielipide
Edellä olevan perusteella esitä mme,
että hallintovaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.
Helsingissä 29.11.2016
Tuula
Haatainen
sd
Eeva-Johanna
Eloranta
sd
Anneli
Kiljunen
sd
Aino-Kaisa
Pekonen
vas
Outi
Alanko-Kahiluoto
vihr
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää,
että hallintovaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.