Eduskuntapeili
Toinen näkökulma Eduskunnan avoimeen dataan.
sunnuntaina 26. heinäkuuta 2026


Tarkasteluhetki23.6.2026nykyhetki
äänestyspäiväkeskustelumuu istunto
23.6.2026 · 2026/71

KK 595/2016 vp — Kirjallinen kysymys suomalaisen kasvinviljelyn edistämisestä — Eduskuntapeili
Asiakirjat ›  KK 595/2016 vp
KK 595/2016 vpKirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys suomalaisen kasvinviljelyn edistämisestä

Asian kulku

Asiakirjan sisältö2 252 merkkiä
Mistä tässä on kyse?
Kysymys

Eduskunnan puhemiehelle

Viimeisten vuosien aikana kotimaisen viljan tuotannon ja kasvinviljelyn kannattavuus on ollut hyvin heikko tai tappiollista. Kannattamattomuuden syinä ovat olleet erityisesti huono tuottajahinta ja kustannusten nousu. Kannattavaan tuotantoon vaaditaan tämän hetken markkinahintojen valossa ja kustannussuhteilla 5 200—7 500 kg/ha:n satotaso viljoista hieman riippuen, kun tällä hetkellä keskisatotaso on 3 600 kg/ha. Uusia ratkaisuja kaivataan niin Suomessa kuin Euroopan unioninkin tasolla.

Maatalouden kannattavuuden kriisitoimet eivät kansallisella eivätkä EU-tasolla ole juurikaan kohdistuneet kasvinviljelyn kannattavuuden parantamiseen. Keskustelua kannattavuuden parantamisesta käydään nyt niin EU:n tasolla kuin kotimaassakin.

Suomalainen ruoka on puhtaudessaan maailman huippuluokkaa. Samoin hyvä tilanne kasvitautien suhteen on vahvuutemme. Vahvistuva suomalaisen ruoan brändi tunnustetaan myös kansainvälisesti.

Lupaavaa on, että esimerkiksi Kiinan elintarvikkeiden tuontiehdoista vastaava laadunvalvonta- ja karanteeniviranomainen AQSIQ on hyväksynyt suomalaisten kaurahiutaleiden viennin Kiinan markkinoille. Muuttuneita tuontiehtoja sovelletaan Suomesta 19.10.2016 jälkeen lähteviin kauraeriin. Kauranjyviä on saanut viedä Kiinaan vuodesta 2011 lähtien. Viennin lisääminen olisi keino suomalaisen kasvinviljelyn pelastamiseksi. Koska emme kykene kilpailemaan tuotannon volyymilla, on siksikin panostettava erilaisiin jalosteisiin.

Kotimaisten raaka-aineiden jalostuksessa on paljon potentiaalia yritystoimintaan. Erityiselintarvikkeiden tutkimus ja kehittäminen, ruokainnovaatiot ja niiden kaupallistaminen tuovat uusia liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksia. Alalla tarvitaan lisää innovaatioita.

Peltopohjainen biotalous voi avata myös paljon uusia mahdollisuuksia, kun esimerkiksi uusiutuvan polttoaineen osuutta tullaan merkittävästi lisäämään liikennepolttoaineissa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus ryhtyä toimiin edistääkseen suomalaista kasvinviljelyä kannattavuutta parantamalla, erilaisten viljatuotteiden jalosteiden vientiosuutta kasvattamalla ja peltopohjaisen biotalouden mahdollisuuksia hyödyntämällä?

Allekirjoittajat

Olavi Ala-NissiläEnsimmäinen allekirjoittaja
Pertti HakanenAllekirjoittaja
Olavi Ala-Nissilä
Kansanedustaja · Jätetty 18.11.2016 · Varsinais-Suomi
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData·haettu 26.7.2026 klo 22.48·varmenna teksti
Vastaus — maatalous- ja ympäristöministeri · 13.12.2016

Ministerin vastaus

maatalous- ja ympäristöministeri
Vastaus annettu 13.12.2016 · KKV 595/2016 vp
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData (ministerin vastaus)·haettu 26.7.2026 klo 22.48·varmenna vastaus