Eduskunnalle
Vapaa sivistystyö pyrkii lisäämään tasa-arvoa koulutuksen saavutettavuudella. Avoimuutta korostava tietoyhteiskunta uhkaa sulkeutua erityisesti siirtolaisilta, senioreilta, alhaisen koulutuksen saaneilta ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiltä.
Vapaa sivistystyö ei tuota suoraan validoitua osaamista jatkokoulutukseen tai työelämän käyttöön, joten sille on tarjottu tehtäviä työelämän ulkopuolelle jääneiden koulutustehtävän hoitamisessa, mm. työttömien työkyvyn säilyttäjänä ja syrjäytymisen ehkäisijänä sekä vanhusten toimintakykyisyyden ylläpitäjänä ja yksinäisyyden lievittäjänä.
Kansainvälisen muuttoliikkeen myötä vapaalle sivistystyölle on myös palannut osa sen alkuperäisistä kansansivistystehtävistä. Suomessa elää ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin kokonainen kansanryhmä, jonka koulutustaso on heikko ja josta osalla ei ole edes peruskoulutusta, siirtolaiset. Tietotekniikan nopean kehittymisen vuoksi Suomessa on paljon myös kantaväestöön kuuluvia ihmisiä, jotka eivät ole tietoyhteiskunnassa tiedoiltaan ja taidoiltaan tasavertaisessa asemassa muiden kanssa.
Kilpailukykysopimuksen seurauksena hallituksen leikkauslinja sivistykseen, opetukseen ja tutkimukseen jatkuu. Kilpailukykysopimuksessa sovittiin, että julkisille työnantajille työaikojen pidennyksen ja lomarahojen leikkausten myötä tulevat säästöt käytetään työnantajakustannusten alentamiseen. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä on virheellisesti luokiteltu yksityiset koulutuspuolen toimijat osaksi julkista sektoria. Myös näille on kohdistettu julkiselle sektorille kilpailukykysopimuksessa sovitut leikkaukset. Tämän lisäksi OKM:n pääluokasta leikataan muut kilpailukykysopimuksen edellyttämät säästöt, yhteensä 55 miljoonaa euroa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta lisää 3 477 000 euroa momentille
vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin.
29.10.31