Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arpajaislakia siten, että jatkossa ainoastaan yhdellä rahapeliyhtiöllä olisi yksinoikeus toimeenpanna rahapelejä Suomessa. Uusi rahapeliyhtiö olisi nimeltään Veikkaus Oy. Lisäksi ehdotetaan tehtäviksi välttämättömät muutokset muussa lainsäädännössä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
Esitykseen sisältyvissä säätämisjärjestysperusteluissa lakiehdotusta tarkastellaan oikeutta työhön ja elinkeinonvapautta, eduskunnan budjettivaltaa sekä lainsäädäntövallan siirtämistä koskevan perustuslain sääntelyn kannalta.
Hallintovaliokunta on pyytänyt perustuslakivaliokunnalta lausuntoa arpajaislakiehdotuksesta siltä osin kuin on kysymys Raha-automaattiyhdistyksen avustusosaston työntekijöiden asemasta uudistuksessa.
HALLINTOVALIOKUNNAN LAUSUNTOPYYNTÖ
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Esitykseen sisältyvän 1. lakiehdotuksen voimaantulosäännöksessä ehdotetaan säädettäväksi Veikkaus Oy:n, Fintoto Oy:n ja Raha-automaattiyhdistyksen henkilöstön asemasta. Voimaantulosäännöksen 2 ja 3 momentin pääsäännön mukaan henkilöstön aseman järjestämiseen sovelletaan työsopimuslain liikkeen luovutusta koskevia säännöksiä. Liikkeen luovutusta koskevia säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta niihin Raha-automaattiyhdistyksen palveluksessa oleviin henkilöihin, jotka nimitetään virkasuhteeseen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukseen. Voimaantulosäännöksen 3 momentin viimeisen virkkeen mukaan Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnon henkilöstön työsuhteet päättyvät 31 päivänä joulukuuta 2016 ilman irtisanomisaikaa.
Voimaantulosäännöksen 11 momentin mukaan sosiaali- ja terveysministeriö voi ennen lain voimaantuloa perustaa Raha-automaattiyhdistyksestä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukseen siirrettäviin tehtäviin tarvittavat virat. Sosiaali- ja terveysministeriö voi täyttää nämä virat niitä ensimmäistä kertaa täytettäessä haettaviksi julistamatta, jos virkaan nimitetään Raha-automaattiyhdistyksessä työskentelevä henkilö.
Ehdotettua sääntelyä on tarpeen tarkastella perustuslain 18 §:n 3 momentin kannalta. Sen mukaan ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä. Säännös edellyttää, että laissa on mainittava työsopimuksen irtisanomisen, purkamisen tai purkautumisen mahdollistavat syyt (, s. 69/I). Perustuslakivaliokunta on pitänyt hyvin säännöksen tarkoitusta vastaavana, että siinä mainitun erottamisen ymmärretään tarkoittavan kattavasti työnteon tosiasiallista lopettamista toisen palveluksessa (,). Perustuslailla ei kuitenkaan suoranaisesti suojata virka- tai muun palvelussuhteen säilymistä laadultaan muuttumattomana. Sen sijaan perustuslain 18 §:n 3 momentissa suojataan palvelussuhteen pysyvyyttä ().
Perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella säädetyissä yliopistolain voimaanpanosta ja Suomen Akatemiasta annetuissa laeissa on säännöksiä palvelussuhteen päättymisestä suoraan lain nojalla ilman irtisanomista (,). Tällöin kuitenkin on ollut kyse järjestelyistä, joissa lain nojalla lakkaavassa palvelussuhteessa ollut henkilöstö siirtyy uuteen palvelussuhteeseen suoraan lain nojalla.
Nyt käsillä olevan ehdotuksen perustelujen (s. 65) mukaan irtisanominen olisi ainoastaan tekninen toimenpide, jota seuraisi uudessa palvelussuhteessa aloittaminen valtionhallinnon virkamiehenä. Tämä tarkoitus ei kuitenkaan käy ilmi säännöksestä, vaan siirtymäsäännöksen sanamuodon mukaisesti tulkittuna kysymys on sääntelystä, jossa Raha-automaattiyhdistyksen avustusosastolla työskentelevien henkilöiden työsuhteet päättyvät suoraan voimaantulosäännöksen nojalla 31 joulukuuta 2016. Perustuslakivaliokunnan mielestä ongelmallista on, että ehdotus voi johtaa tilanteeseen, jossa henkilö menettää suoraan lain nojalla työsuhteisiin normaalisti liittyvän irtisanomissuojan ja siihen liittyvät oikeusturvakeinot. Näiden seikkojen vuoksi 1. lakiehdotuksen voimaantulosäännöksen 3 momentin viimeisen virkkeen säännös tulee poistaa. Tällainen muutos on edellytyksenä lain käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Perustuslakivaliokunta esittää,
että
lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, 1. lakiehdotus kuitenkin vain, jos valiokunnan sen voimaantulosäännöksestä tekemä valtiosääntöoikeudellinen huomautus otetaan asianmukaisesti huomioon.