Toimenpidealoite viittomakieltä käyttävien kuulevien oppilaiden viittomakielenopetuksen turvaamisesta

Eduskunnalle

Aloitteessa esitetään, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin vahvistaakseen perusopetusta suomen tai ruotsin kielellä saavan, mutta äidinkielenään viittomakieltä käyttävän oppilaan oikeutta saada opetusta myös viittomakielessä.

HE 294/2014 vpHE 294/2014 vp

Viittomakielilaki tunnustaa myös CODA-lasten viittomakielisen ja siihen liittyvän kulttuurisen identiteetin. Lisäksi se asettaa viranomaisille toiminnassaan velvollisuuden edistää viittomakieltä käyttävän mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään. On perusteltua tukea CODA-lasten mahdollisuutta saada syvällistä tietoa molemmista omista kielistään. Kielitiedon lisäksi myös kaksikielisten lasten identiteetin kehittymistä on tuettava, sillä tasapainoinen identiteetti on lasten hyvinvoinnin pohja.

Perusopetuslain mukaisesti opetuskieli on useimmiten suomi tai ruotsi. Äidinkieleltään muun kuin suomen- tai ruotsinkielisten lasten on mahdollista saada opetusta myös omasta äidinkielestään opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän valtion erillisrahoituksen turvin. Tämä oikeus ei kuitenkaan ole koskenut sellaisia viittomakielisiä lapsia, joiden opetuskieli on muu kuin viittomakieli. Kouluilla on mahdollisuus järjestää CODA-oppilaille opetusta myös viittomakielessä, mutta tähän ei ole velvollisuutta, eikä siihen saa valtiolta rahoitusta. Tällä hetkellä opetusta on saatavilla erittäin satunnaisesti muutaman opetuksenjärjestäjän vapaaehtoisen toiminnan pohjalta.

CODA-oppilaitten mahdollisuutta saada opetusta viittomakielestä voidaan vahvistaa lisäämällä viittomakieli yhdenvertaiseksi muiden kielten rinnalle opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen vieraskielisten sekä saamen- ja romanikielisten oppilaiden täydentävään opetukseen perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista (1777/2009). Näin myös viittomakielen opetukseen äidinkielenä kuulevalle oppilaalle voisi saada valtion rahoitusta. Muutos asettaisi äidinkielenään viittomakieltä käyttävät tasa-arvoisempaan asemaan muihin vähemmistökieltä äidinkielenään käyttäviin nähden.

628/1998 Perusopetuslaki () sisältää erillisiä mainintoja viittomakielen käytöstä opetuksessa (10 § Opetuskieli ja 12 § Äidinkielen opetus). Perusopetuslain opetus- ja äidinkieltä koskevat pykälät on laadittu aikana, jolloin viittomakieltä käyttävät kuurot sijoittuivat lähes poikkeuksetta valtion ja kuntien ylläpitämiin kuulovammaisten kouluihin erityisoppilaan statuksella. Myöhemmin kyseiset erityiskoulut on suurimmaksi osaksi lakkautettu tai sulautettu yleisopetusta antaviin kouluihin. Viittomakielen käytön vähenemiseen kuulovammaisten opetuksessa on vaikuttanut myös sisäkorvaistutteen yleistyminen ja siihen liittyvän kuulon kuntoutusprosessin suositus olla käyttämättä viittomakieltä.

Perusopetuslain laatimisen aikaan viittomakieltä käyttävien kuulevien kieli- ja kulttuuritietoisuus oli heikompaa kuin tätä nykyä eikä heidän tarpeitaan kaksikielisinä ja -kulttuurisina tunnistettu kovinkaan laajasti. Heidän oikeutensa äidinkielen opetukseen pitkälti sivuutettiin viittomakielen opetusta pohdittaessa, ja opetuksen järjestämisen säädöstausta jäi puutteelliseksi. Perusopetuslain säätämisaikana vallinneen tilanteen vuoksi viittomakieliä ei myöskään ole sisällytetty vieraskielisten äidinkielenopetukseen varatun valtionavustuksen piiriin, koska viittomakieltä ajateltiin käytettävän ainoastaan kuulovammaisten kouluissa, joiden rahoitus oli järjestetty muulla tavalla

Perusopetuksen valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteissa viittomakielisten kuulevien oppilaitten asema on tunnistettu

Viittomakieltä käyttävien kuulevien oppilaiden opetuksen järjestämisessä käytännössä on kuitenkin ollut merkittäviä puutteita.

Opetushallituksen selvityksessä Kuurojen ja viittomakieltä käyttävien oppilaiden lukumäärä ja opetusjärjestelyt lv. 2013—2014 (2014:11) todetaan, että CODA-oppilaiden määrän arviointi Suomen kouluissa osoittautui vaikeaksi. Saaduissa vastauksissa heidät muun muassa sekoitettiin kuulovamman vuoksi viittomia käyttäviin. Äidinkieleltään viittomakielisiä oppilaita opettavasta 23 koulusta kymmenen ilmoitti kymmenestä äidinkieleltään viittomakielisestä oppilaasta, joiden vanhemmista ainakin toinen on kuuro tai oppilaalla on kuuro sisarus. Viittomakieltä toisena kielenä käyttäviä oppilaita on ilmoituksen mukaan 15 koulussa. Toisena kielenä viittomakieltä käyttävistä oppilaista 28 on vastaajien mukaan joko kuurojen vanhempien lapsi tai kuuron sisarus.

Koska viittomakieltä käyttäviä kuuroja arvioidaan maassamme olevan vähintään 4 000, koulujen rehtoreilta sähköpostikyselyn avulla saatuja lukumääriä (noin 40 viittomakieltä käyttävää kuulevaa oppilasta) ei voida yhteisön kokoon ja ikärakenteeseen nähden pitää kovin luotettavina. Tästä syystä opetus- ja kulttuuriministeriö ja Kuurojen Liitto ry ovat käynnistämässä erillistä selvitystä luotettavamman lukumäärän arvioimiseksi. Työn on tavoite valmistua vuoden 2017 maaliskuussa. Vasta tämän jälkeen on pätevästi mahdollista arvioida tässä aloitteessa ehdotetusta muutoksesta aiheutuvat tarkat kustannukset.

Viittomakielen opetusta lisäämällä voidaan joka tapauksessa vahvistaa viittomakieltä käyttävien kuulevien oppilaiden osaamista ja ymmärrystä äidinkielestään ja tukea heidän kaksikielistä identiteettiään. Ehdotettava muutos asettaisi CODA-oppilaat tasa-arvoiseempaan asemaan muiden vähemmistökieltä äidinkielenään käyttävien oppilaitten kanssa.

Perustelut

Nykytilan arviointia Taloudellisten vaikutusten arviointia

"Viittomakielisten opetuksessa erityisenä tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielistä identiteettiä ja tietoisuutta omasta kulttuuristaan ja viittomakielisestä yhteisöstä. Opetuksessa hyödynnetään viittomakielistä yhteisöä ja mediaa. Viittomakieltä käyttävät oppilaat voivat olla kuuroja, huonokuuloisia tai kuulevia." (OPS 2014, s. 87)

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin vieraskielisten sekä saamen- ja romanikielisten oppilaiden täydentävään opetukseen perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (1777/2009) muuttamiseksi niin, että viittomakieli lisätään asetukseen kieleksi, jonka opettamiseen äidinkielenä voidaan myöntää asetuksen 3 §:n mukaista valtionavustusta.