Eduskunnalle
Vuoden 2015 alusta lokakuun loppuun Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään kirjattiin Pohjois-Karjalassa 1 356 havaintoa sudesta. Näistä alle 100 metrin päässä talosta kävi 188 sutta. Tänä vuonna samana aikana merkintöjä on tullut 2 698, joista pihasusien osuus on 462. Pihasusien määrät ovat lähes kolminkertaistuneet edellisvuodesta, vaikka kannanhoidollista sudenmetsästystä on harjoitettu kaksi vuotta. Metsistä on riista loppunut, jolloin sudet tulevat pihapiireihin ja aiheuttavat ihmisille turvattomuudentunnetta.
Riistakeskus voi myöntää poikkeusluvan ns. pihasuden poistamista varten. Mielestäni lainsäätäjillä on uudistamistarvetta näihin pihasusien poistamisrajoituksiin, koska ei ole kyse normaalista kannanhoidollisesta sudenmetsästyksestä. Asetuksen mukaan häirikkösuden poikkeusluvan maksimiaika on 21 vrk, eikä sitä voida jatkaa, vaan on tehtävä uusi hakemus, vaikka sama häirikkösusi kävisi edelleen pihapiirissä. Esitän asetusta muutettavaksi siten, että lupa-ajaksi muutetaan 30 vrk ja luvan jatko voitaisiin myöntää riistakeskuksen päätöksellä 21 vuorokaudeksi puhelimitse. Tämän jälkeen olisi tehtävä normaalisti uusi lupa-anomus.
Riistakeskus vaatii myös häirikkösuden poikkeusluvan ehdoksi, että metsästäjämäärä voi olla maksimissaan 30 henkilöä. Mielestäni tämä rajoitus ei ole tarpeellinen, koska kyseessä on häirikkösuden tai susilauman poisto. Nykykäytännöllä käy usein niin, että kun häirikkölauma on passitettu välittömästi pihavierailun jälkeen, edes 30 metsästäjää ei ole voinut muodostaa niin tiheää passiketjua, että sudet olisivat joutuneet ohittamaan passiketjun metsästäjän ampumamatkan päästä. Esitän asetukseen lisättäväksi, että metsästyksessä voisi olla tarvittava määrä metsästäjiä.
Lisäperusteena tälle esityksen kohdalle on se, että syvällä ja laajalla passiketjulla metsästettäessä eli riittävällä metsästäjämäärällä olisi paremmat onnistumisen edellytykset. Valtakunnanrajan läheisyydessä on ensiarvoisen tärkeää, ettei haavoittunut eläin pääse pakenemaan rajan toiselle puolelle. Tämä pystytään estämään vain tarvittavalla metsästäjämäärällä, jonka harkitsee aina viime kädessä metsästyksenjohtaja. Lisäksi metsästäjät voisivat helpommin varmistua siitä, että kysymyksessä on nimenomaan oikea lauma ja pyyntikohde.
Suden kannanhoidollinen metsästys ja suurriistavirka-avun poistopyynti (SRVA) ovat eriarvoisessa asemassa metsästäjään nähden. Kannanhoidollisessa metsästyksessä metsästäjä saa itselleen taljan, kallon ym., mutta käytännössä häirikkösudesta pyytäjä ei saa itselleen mitään. Esitän asetukseen lisättäväksi, että myös häirikkösuden pyytäjä saa aina Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkimuksen jälkeen itselleen taljan, kallon ym., kuten kannanhoidollisen sudenpyynnin metsästäjä.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin pihasusien poistamisen helpottamiseksi jatkamalla poikkeusluvan enimmäisaikaa, poistamalla metsästäjämäärän rajoitus sekä mahdollistamalla suurriistavirka-avun poistopyynnissä ampujan saamaan aina ampumastaan sudesta talja, kallo ym., kuten suden kannanhoidollisessa metsästyksessä.