Eduskuntapeili
Toinen näkökulma Eduskunnan avoimeen dataan.
sunnuntaina 26. heinäkuuta 2026


Tarkasteluhetki23.6.2026nykyhetki
äänestyspäiväkeskustelumuu istunto
23.6.2026 · 2026/71

KK 152/2017 vp — Kirjallinen kysymys Parikkalan rajanylityspaikan kehittämisestä ja kansainvälistämisestä — Eduskuntapeili
Asiakirjat ›  KK 152/2017 vp
KK 152/2017 vpKirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys Parikkalan rajanylityspaikan kehittämisestä ja kansainvälistämisestä

Asian kulku

Asiakirjan sisältö2 898 merkkiä
Mistä tässä on kyse?
Kysymys

Eduskunnan puhemiehelle

Itä- ja Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän ja maakuntien tavoitteena on Parikkala-Syväoron, Parikkalan rajanylityspaikan, kansainvälistäminen. Liikenne- ja viestintäministeriön tilaaman liikenne-ennusteen mukaan Parikkalasta tulisi itärajan neljänneksi vilkkain tavaraliikenteen ja viidenneksi vilkkain henkilöliikenteen ylityspaikka. Venäjän puolen parantuneiden teiden ansiosta liikennemäärät ovat jo kääntyneet nousuun Parikkalassa, vaikka tilapäinen ylityspaikka palvelee lähinnä vain puuntuontia.

Myös matkailuun ja kansalaisten välisiin yhteyksiin raja-alueella ylityspaikasta olisi tuntuva apu, kun Euroopan kaksi suurta järvialuetta, Saimaa ja Laatokka, yhdistyvät vain tunnin matkan päähän toisistaan. TAK Oy:n selvityksen (03/2015) mukaan Parikkalan kansainvälistämisen vaikutukset venäläisten jättämään matkailutuloon Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa olisivat 45 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja vuonna 2030 laskelmien mukaan jo 60 miljoonaa euroa. Summa ylittää moninkertaisesti ylityspaikan avaamisesta valtiolle aiheutuvat kertaluonteiset investointi- ja vuosittaiset toimintamenot. On arvioitu, että Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistäminen maksaa valtiolle kertaluonteisina investointikustannuksina noin 20 miljoonaa euroa, josta osa voitaisiin kattaa EU-rahoitteisesta Kaakkois-Suomi-Venäjä-CBC-ohjelmasta. Vuosittaiset käyttökustannusten lisäykset ovat nykytilaan verrattuna 2—4 miljoonaa euroa. Lisäksi säästöt yritysten kuljetuskustannuksissa ovat huomattavat, mikä edesauttaa tuontia ja vientiä.

Nyt venäläisten  matkailijoiden  rajanylitykset ovat taantuman jälkeen kääntyneet kasvuun. Rajanylityksiä olisi heti avaamisen jälkeen noin miljoona ja vuonna 2030 jo 1,5—1,8 miljoonaa. Ylityspaikan avaaminen lyhentää Etelä-Suomen ja Karjalan tasavallan välisiä matkoja, mikä alentaa kuljetuskustannuksia ja vähentää ympäristöhaittoja. Edestakainen matka Helsingistä Petroskoihin lyhenee 160 km, Lappeenrannasta Sortavalaan 200 km ja Imatralta Lahdenpohjaan 280 km. Toukokuussa 2015 Venäjän hallitus ilmaisi valmiutensa muuttaa aseman status tilapäisestä kansainväliseksi rajanylityspaikaksi. Venäjän puolella Syväoron uuden raja-aseman kehittäminen on Venäjän hallituksen hyväksymässä Karjalan tasavallan v. 2020 vietettävien satavuotisjuhlien kehitysohjelmassa.

Talous- ja liikennehyötyjen lisäksi Parikkalan raja-aseman avaaminen nykyistä laajempaan käyttöön edistää kansalaisten ja yritysten tasavertaisuutta, raja-alueyhteistyötä ja kulttuurivaihtoa sekä vähentää ympäristöhaittoja. Pienellä investoinnilla saa huomattavan välittömän tuoton Itä-Suomen elinkeinoelämälle ja kustannussäästön kansalaisille ja yrityksille.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo edetä Parikkalan rajanylityspaikan kehittämisessä ja avaamisessa kansainväliselle toiminnalle?

Allekirjoittajat

Heli JärvinenEnsimmäinen allekirjoittaja
Heli Järvinen
Kansanedustaja · Jätetty 20.4.2017 · Kaakkois-Suomi
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData·haettu 26.7.2026 klo 03.45·varmenna teksti
Vastaus — sisäministeri · 11.5.2017

Ministerin vastaus

sisäministeri
Vastaus annettu 11.5.2017 · KKV 152/2017 vp
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData (ministerin vastaus)·haettu 26.7.2026 klo 03.45·varmenna vastaus