Eduskunnan puhemiehelle
Vuoden 2017 alusta voimaan tulleen lain mukaan työttömien on osallistuttava työllisyyshaastatteluun kahden viikon kuluessa työnhakujakson alusta ja tämän jälkeen kolmen kuukauden välein työttömyyden jatkuessa. Haastatteluiden tarkoituksena on tukea työllistymistä ja valvoa, että työnhakijat noudattavat heille laadittua työnhakusuunnitelmaa. Mikäli työtön poikkeaa suunnitelmasta, on seurauksena työttömyysturvan määräaikainen peruminen tai muu sanktiotoimi.
Uuden lain seurauksena työllisyyshaastatteluiden määrän arvioidaan kasvavan vuoden 2015 noin 300 000:sta yli miljoonaan tänä vuonna. Työ- ja elinkeinoministeriö on nostanut TE-toimistojen määrärahoja 10 miljoonalla eurolla, jotta ne voisivat palkata haastatteluja varten lisähenkilöstöä noin 200 henkilötyövuoden edestä. Ministeriön aiemman arvion mukaan haastatteluiden lisäämisestä seuraava lisähenkilöstön tarve olisi noin 350—550 henkilötyövuotta.
Tiedotusvälineissä on viime aikoina kerrottu, että työttömien haastatteluita tekisivät TE-toimistojen lisäksi yksityiset yritykset. Pirkanmaan ELY-keskus on etsinyt työllistymispalveluiden tuottajia koko maata koskevalla tarjouskilpailulla. Tarjouspyynnön mukaan "yksityiset palveluntuottajat vastaavat määräaikaishaastattelujen toteuttamisesta määräajassa". Työnhakijat olisivat enintään kuuden kuukauden mittaisen "työllistymispalvelujakson" ajan yksityisen yrityksen asiakkaita, joille TE-toimistot eivät tänä aikana tarjoaisi palveluitaan. Ainakin yksi yritys on jo käynnistänyt kymmenien työllistämispalveluhenkilöiden rekrytointiprosessin.
Tilanne on yllättävä, sillä lokakuussa 2016 valtioneuvosto linjasi, että työttömien haastattelut ja yksilöllisten työllistymissuunnitelman laadinta säilyvät viranomaisten tehtävänä, koska niissä on kyse julkisen vallan käytöstä, jota ei lain mukaan voi ulkoistaa yksityiselle toimijalle. Tämän linjauksen myötä hallitus kumosi aiemman, paljon kritiikkiä saaneen ja lainvastaiseksi osoittautuneen suunnitelmansa, jonka mukaan suuri osa haastatteluista ja muista työllisyystoimista olisi siirtynyt viranomaisilta voittoa tavoitteleville yrityksille.
"Nämä on joka tapauksessa viranomaispäätöksiä ja niiden täytyy olla viranomaisia, jotka nämä haastattelut tekevät. Ei ole mitään järkeä tehdä kahteen kertaan samaa työtä", totesi työ- ja oikeusministeri Jari Lindström tiedotustilaisuudessa 20. lokakuuta 2016.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mikä on tarkalleen viranomaisten ja yksityisten yritysten välinen työn- ja vastuunjako työttömien työllisyyshaastatteluissa,
kuinka hallitus varmistaa, etteivät yksityiset yritykset valmistele esimerkiksi karenssipäätöksiä tai suorita muita julkisen vallan piiriin lakisääteisesti kuuluvia tehtäviä ja
mikä on valtioneuvoston kanta siihen, että ELY-keskus listaa tarjouspyynnössään ulkoistettavaksi toiminnoksi työllisyyspoliittisten määräaikaishaastatteluiden suorittamisen?