Eduskunnan puhemiehelle
Raskaana olevan naisen tupakkatuotteiden käyttö vaarantaa raskauden lisäämällä keskenmenoja, kohdun ulkopuolisia raskauksia, keskosuutta, lapsen alhaista syntymäpainoa ja muita raskauskomplikaatioita. Raskaudenaikainen tupakointi lisää lapsen synnynnäisiä kehityshäiriöitä, vaikuttaa haitallisesti sikiön aivojen kasvuun ja syntyneen lapsen aivojen toimintaan. Tästä kaikesta lankeaa yhteiskunnalle merkittäviä palvelutarpeita ja kustannuksia, joita on mahdollista vähentää vain raskaana olevien naisten tupakoinnin vähentämisellä. Se on myös inhimillisesti kannattavaa.
Tupakkatuotteiden nikotiini supistaa verisuonia ja heikentää sikiön kasvavien ja kehittyvien kudosten hapensaantia. Tupakansavun häkä syrjäyttää hapen sikiön punasoluissa ja heikentää nikotiinivaikutuksen lisäksi entisestään sikiön hapensaantia. Äidiltä saatu nikotiini aiheuttaa sikiölle myös nikotiiniriippuvuuden muuttaen pysyvästi sikiön aivojen rakenteita ja toimintaa. Aivojen nikotiinimuutokset alentavat lapsen ja nuoren kynnystä aloittaa myöhemmin tupakka- ja muiden nikotiinituotteiden käyttö. Tästäkin lankeaa aikanaan merkittävät kustannukset yhteiskunnalle.
Raskaana olevien suomalaisnaisten tupakointi ei ole lainkaan vähentynyt kolmenkymmenen viime vuoden aikana (15 % v. 2015). Erityisen huolestuttavaa on, että nuorista, alle 20-vuotiaista raskaana olevista naisista jopa lähes puolet (49 %) ja 20—24-vuotiaista enemmän kuin neljännes (28 %) tupakoi (THL 2015).
Nämä tilastoluvut osoittavat, että Suomen äitiyshuollossa ei ole seurattu muualla maailmassa äitiyshuollossa tapahtunutta kehitystä. Nykykäytännöillä ei ole saatu eikä saada parempaa aikaan. Esimerkiksi Ruotsissa raskaana olevien naisten tupakointi on saatu vähenemään viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana 30 prosentista 6 prosenttiin. Samanlaista kehitystä on tapahtunut monessa muussakin Euroopan maassa.
Lääkärit tupakkaa vastaan — 400 lääkärin verkosto, Suomen gynekologiyhdistys, Suomen kätilöliitto ja Suomen terveydenhoitajaliitto esittivät jo 1.6.2015 kirjeellään sosiaali-ja terveysministeriölle ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle yhteisen vakavan huolestuneisuutensa raskaana olevien naisten tupakoinnin vähenemisen pysähtymisestä ja nykyisten äitiysneuvoloiden käytäntöjen riittämättömyydestä asiassa ja pyysivät, että sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos äitiyshuollon ohjaamisesta vastuullisina viranomaisina ryhtyisivät pikaisiin toimiin äitiysneuvolaohjeistuksen ja -käytäntöjen kehittämiseksi niin, että raskaana olevien äitien tupakointi vähenee hyvälle eurooppalaiselle tasolle.
Keskeinen keino tupakoinnin vähentämisessä äitiysneuvoloiden keinoin on ollut meitä monin verroin tuloksekkaimmissa vertailumaissa äidin hengitysilman häkämittaus ensimmäisen äitiysneuvolakäynnin perustutkimuksena, ja sen perusteella on välittömästi aloitettu tupakoinnista vieroitus. Lääkärit tupakkaa vastaan -verkosto suositteli 23.11.2016 kirjeellään häkämittausmenettelyyn siirtymistä äitiysneuvoloille. Osa neuvoloista on ottanut häkämittaukset käyttöön hyvin tuloksin.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus tietoinen ja tyytyväinen raskaana olevien naisten tämänhetkiseen tupakoinnin yleisyyteen ja siihen, ettei tilanteessa ole tapahtunut vähenemistä kolmeenkymmeneen vuoteen,
katsooko hallitus tarpeelliseksi ryhtyä toimenpiteisiin ja mihin toimenpiteisiin raskaana olevien naisten tupakoinnin ja siitä aiheutuvien sikiön ja syntyvien lasten vakavien terveyshaittojen torjumiseksi ja
mihin mennessä hallitus arvioi saavansa raskaana olevien naisten tupakoinnin vähenemään hyvälle eurooppalaiselle tasolle eli vähintään kolmannekseen nykyisestä?