Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi postilakia.
Laki on pääosin tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2017.
Esityksen säätämisjärjestysperusteluissa lakiehdotusta on arvioitu perustuslain 6, 10, 12, 15 ja 18 §:n kannalta. Hallituksen käsityksen mukaan lakiehdotukset voidaan säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Koska esitys sisältää sellaisia perustuslaillisia kysymyksiä, joita valiokunnan olisi hyvä tarkastella, olisi hallituksen mukaan suotavaa, että esityksestä hankittaisiin perustuslakivaliokunnan lausunto.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Arvion lähtökohdat
Yleispalvelukirjeiden jakelu
Omaisuuden suoja
Muita seikkoja
Ehdotettua sääntelyä on arvioitava perustuslain yhdenvertaisuussäännöksen näkökulmasta. Perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Säännös ilmaisee paitsi vaatimuksen oikeudellisesta yhdenvertaisuudesta myös ajatuksen tosiasiallisesta tasa-arvosta. Yhdenvertaisuussäännös kohdistuu myös lainsäätäjään. Lailla ei voida mielivaltaisesti asettaa kansalaisia tai kansalaisryhmiä toisia edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan. Toisaalta lainsäädännölle on ominaista, että se kohtelee tietyn hyväksyttävän yhteiskunnallisen intressin vuoksi ihmisiä eri tavoin edistääkseen muun muassa tosiasiallista tasa-arvoa (ks., s. 42—43 ja esim., s. 2).
Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti pitänyt olennaisena varmistaa, että henkilöön liittyvään syyhyn perustuva erottelu voidaan perustella perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävällä tavalla. Valiokunta on myös korostanut, että perustelulle asetettavat vaatimukset ovat erityisesti perustuslain syrjintäkieltosäännöksessä lueteltujen kiellettyjen erotteluperusteiden kohdalla korkeat (ks. esim., s. 2 ja siinä mainitut lausunnot). Samoin valiokunta on kiinnittänyt huomiota valitun keinon oikeasuhtaisuuteen (, s. 3/II).
Perustuslakivaliokunta on kuitenkin pitänyt esimerkiksi jonkinasteiseen alueelliseen erilaisuuteen johtavaa kokeilulainsäädäntöä sinänsä hyväksyttävänä yhdenvertaisuuden kannalta, mikäli kokeilulle on osoitettavissa hyväksyttävä tavoite (ks. esim., s. 3—4,, s. 2/I—II ja, s. 2/II sekä niissä viitatut lausunnot). Nyt arvioitavassa lakiehdotuksessa ei kuitenkaan ole kyse kokeilusta.
Hallituksen esityksen perustelujen mukaan sääntelyn alueellisen eriyttämisen tarkoituksena on luoda edellytyksiä sille, että postilain soveltamisalan ulkopuolella oleva sanomalehtien jakelu saataisiin turvattua harvaan asutuilla alueilla, joilla yleispalvelun tarjoaja on tällä hetkellä ainoa jakelupalvelun tarjoaja (HE s. 78). Perustuslakivaliokunnan mielestä poikkeamista muodollisesta alueellisesta yhdenvertaisuudesta voidaan hyväksyttävästi perustella yhdenvertaisten palvelujen tosiasiallisella turvaamisella koko maassa. Sääntelylle on siten esitetty perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävä peruste. Erilaisen kohtelun peruste on valiokunnan mielestä määritelty lakiehdotuksen 17 §:n 2 momentissa riittävän täsmällisesti ja tarkkarajaisesti, eikä erottelu muodostu mielivaltaiseksi. Sääntely ei ole valiokunnan mielestä tältä osin ongelmallista.
Lakiehdotuksen 18 §:n mukaan yleispalvelun tarjoajalla on oikeus poiketa 17 §:ssä säädetystä keräily- ja jakelutiheydestä, jos kyseessä on vaikeakulkuisella saaristo- tai erämaa-alueella sijaitseva talous. Näiden talouksien 17 §:ssä tarkoitettu keräily ja jakelu on tehtävä vähintään kerran viikossa. Poikkeuksen piirissä saa olla koko maassa yhteensä enintään 1 000 taloutta. Hallituksen esityksen perusteluissa viitataan siihen, että tällaisessa tilanteessa yksittäisen yleispalvelulähetyksen jakelukustannukset voivat nousta hyvin korkeiksi (HE s. 68). Perustuslakivaliokunnan mielestä ehdotetulle poikkeukselle on esitetty hyväksyttävät perusteet, eikä se esityksen mukaisella tavalla tarkoin säänneltynä muodostu perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännöksen kannalta ongelmalliseksi, kun otetaan huomioon, että tällaisessakin tapauksessa laki varmistaisi viikoittaisen yleispalvelulähetysten jakelun.
Postilain 2 §:ssä tarkoitetuilla postiyrityksillä on voimassa olevan lain mukaan velvollisuus luovuttaa toisilleen osoiterekisteritietoja. Lakiehdotuksen 38 §:n mukaan osoiterekisterin tietojen luovutuksesta saa periä hinnan, joka muodostuu osoitetietojen erottamisesta osoiterekisteristä ja niiden luovuttamisen järjestämisestä. Ehdotetun sääntelyn tavoitteena on lisätä kilpailua postimarkkinoilla ja edistää palvelujen saatavuutta sekä parantaa siten postinsaajien asemaa. Hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluissa viitataan siihen, että pykäläehdotuksessa on kyse Posti Oy:n velvoittamisesta luovuttamaan osoitetietojaan ja säännös arvioidaan Posti Oy:n kannalta kohtuulliseksi.
Perustuslain 15 §:n 1 momentin mukaan jokaisen omaisuus on turvattu. Perustuslakivaliokunnan käytännössä on katsottu, että momentin turvaamaan omaisuudensuojaan kuuluu paitsi valta käyttää omaisuuttaan haluamallaan tavalla (hallintavalta) myös valta määrätä siitä (disponointivalta) esimerkiksi myymällä se (ks. esim., s. 2/I—II). Säännöksen sanamuodon mukaan esitetty velvollisuus koskee kaikkia lain 2 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettuja postiyrityksiä. Lähtökohtaisesti postiyrityksillä on oikeus myydä säännellyt tiedot haluamallaan hinnalla (ks. esim., s. 2/I—II). Jo voimassaolevan lain mukaan oikeutta on kuitenkin rajoitettu siten, että tiedot on luovutettava kustannussuuntautuneella hinnalla ja avoimin ja syrjimättömin ehdoin. Ehdotus rajaisi luovutuksesta saatavan korvauksen ulkopuolelle esimerkiksi osoiterekisterin perustamisesta ja ylläpitämisestä aiheutuneet kustannukset. Valiokunnan mielestä lakiehdotusta on muutettava siten, että 38 §:n 4 momenttiin ehdotettu siirtyminen kustannussuuntautuneesta hinnasta hinnoitteluun, joka perustuu osoitetietojen erottamiseen osoiterekisteristä ja niiden luovuttamisen järjestämisestä, rajataan vain säännösehdotuksen perusteluissa ja sitä koskevissa säätämisjärjestysperusteluissa tarkoitettuun yleispalvelun tarjoajaan, mikäli sääntelyn kannalta merkityksellinen EU-lainsäädäntö sallii rajauksen.
Hallituksen esityksen perusteluissa viitataan siihen, että yleispalvelun laatustandardin joustavoittaminen mahdollistaa joustoa vain yleispalvelukirjeiden jakeluun. Esityksen ehdotuksilla ei siten nähdä olevan vaikutuksia esimerkiksi viranomaistoiminnan asioiden vireillepanoon, selvityspyyntöjen tai niihin annettavien vastausten lähettämiseen tai päätösten tiedoksiantoon kirjeitse, koska kyseiset kirjeet eivät kuulu yleispalveluvelvoitteen alaisiin tuotteisiin. Siksi esityksen valmisteluvaiheessa ei ole nähty tarpeelliseksi tarkistaa esimerkiksi tiedoksisaamista tai valitusaikoja koskevaa lainsäädäntöä. Perustuslakivaliokunnan mielestä liikenne- ja viestintävaliokunnan on perustuslain 21 §:ssä turvatusta oikeusturvasta ja hyvän hallinnon takeista johtuen syytä kuitenkin varmistaa, että lakiehdotuksella ei olennaisesti hidasteta viranomaisten lähettämien oikeusturvan kannalta merkityksellisten postilähetysten kulkua.
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Perustuslakivaliokunta esittää,
että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.