Eduskunnalle
Suomen noin 1,4 miljoonasta eläkkeensaajasta lähes 200 000 elää köyhyysrajan alapuolella. Monet heistä saavat pientä työeläkettä, jota täydennetään kansaneläkkeellä ja takuueläkkeellä. Eläkeläisköyhyyteen vaikuttaa moni tekijä, joista yleisin on kokonaiseläkkeen riittämättömyys arjen kuluihin.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä arvioi työeläkeindeksijärjestelmän mahdollisia muutostarpeita vuosina 2011—2013. Työryhmä päätyi 9.1.2013 julkaistussa raportissaan (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:32) siihen, ettei se esitä nykyiseen työeläkkeiden tarkistusmenettelyyn muutoksia. Selvityksestä on kulunut yli neljä vuotta, ja mahdolliset muutostarpeet työeläkeindeksijärjestelmän sekä eläkeläisköyhyyteen vaikuttavien tekijöiden osalta tulisi arvioida uudelleen.
Eläkeläisköyhyyden yleisyyden vuoksi olisi tarpeellista muodostaa kokonaisvaltainen toimenpideohjelma eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi ja eläkeläisten ostovoiman turvaamiseksi. Takuu- ja kansaneläkkeiden tason, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen sekä lääkkeiden ja matkakustannusten omavastuiden arviointi olisi osa toimenpideohjelmaa. Yksinomaan työeläkkeiden indeksimuutoksilla ei turvata eläkeläisten ostovoimaa tai ratkaista eläkeläisköyhyyttä, mutta indeksimuutosten vaikutukset olisi järkevää selvittää mahdollisimman perusteellisesti.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja käynnistää eläkeläisköyhyyden vähentämiseen ja eläkeläisten ostovoiman turvaamiseen tähtäävän toimenpidekokonaisuuden laatimisen siten, että tarvittavat toimenpiteet voidaan toteuttaa viimeistään seuraavan vaalikauden alkupuolella. Toimenpiteiden tulee sisältää takuueläkkeen ja kansaneläkkeen tason arviointi asiakasmaksujen ja omavastuiden arviointi sekä työeläkkeiden indeksijärjestelmien oikeudenmukaisuuden selvittäminen ja mahdollisten epäkohtien poistaminen.