Eduskunnan puhemiehelle
Verohallinto on julkaissut uuden ohjeen yleishyödyllisten yhteisöjen ja julkisyhteisöjen vapaaehtoistoiminnan ennakkoperintäkysymyksistä (dnro A119/200/2016, 17.03.2017). Ohjeessa on verohallinnon linjauksia yleishyödyllisten yhteisöjen yleisimpiin ennakkoperintää koskeviin kysymyksiin. Uuden ohjeen mukaan vapaaehtoistyöntekijän maksuton ruokailu voidaan katsoa veronalaiseksi tuloksi.
Uusien ohjeiden mukaan veronalaisena etuna ei pidetä sitä, että vapaaehtoistyöntekijä saa osallistua vapaaehtoistyönsä aikana yleishyödyllisen yhteisön tai julkisyhteisön järjestämään yhteiseen ruokailuun. Verovapauden edellytyksenä on, että tarjottava ruoka on arvoltaan tavanomaista. Veronalaisena ateriana ei pidetä myöskään yleishyödyllisen yhteisön tai julkisyhteisön tarjoamaa kahvia ja kahvileipää eikä sen järjestämiä virvoketarjoiluja. Jos kahvitarjoilu on kuitenkin niin runsas, että se korvaa normaalin lounasruoan tai illallisen, kyse on veronalaisesta ateriaedusta, jos ateria saadaan vastikkeena tehdystä työstä.
Ohjeiden mukaan kahvitukseen osallistuminen on yleensä verovapaata, mutta lounaalle tai päivälliselle osallistuminen on siis veronalaista tuloa, joka vapaaehtoistyöntekijän on ilmoitettava verotuksessaan, mikäli se sovitaan vastikkeeksi tehdystä työstä. Yhteisön hyväksi tehdystä työstä saatu ateriaetu on siten saajalleen veronalaista tuloa, mikäli sen sovitaan olevan korvausta tehdystä työstä riippumatta siitä, maksetaanko ruoan lisäksi rahakorvaus vai ei. Vastuu verojen maksusta on siirretty ateriaedun saajalle silloin, kun raha ei liiku edun antajien ja saajien välillä. Ohje on tulkinnanvarainen ja aiheuttaa järjestökentässä ja vapaaehtoistyöntekijöiden keskuudessa hämmennystä. Talkootöiden yhteydessä tarjoiltu ruoka on perinteinen käytäntö, ja sen verollisuus sotii vahvasti yleistä oikeustajua vastaan.
Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on tutkimusten mukaan Suomessa laajaa, ja vapaaehtoistyön merkitys hyvinvoinnin lähteenä tunnustetaan yleisesti. Taloustutkimuksen KansalaisAreena ry:lle tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2015 joka kolmas (32,7 prosenttia) kansalaisista ilmoitti tehneensä vapaaehtoistyötä neljän viimeksi kuluneen viikon aikana. He arvioivat tehneensä vapaaehtoistyötä tuona aikana keskimäärin 18,09 tuntia. Kokonaistuntimäärä oli vuonna 2015 yhteensä 167 890 henkilötyövuotta. Eniten vapaaehtoistyötunteja tehtiin vuonna 2015 lasten, kulttuurin ja liikunnan parissa. Yksinomaan sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii puoli miljoonaa vapaaehtoista. Vapaaehtoistyöllä on myös valtava potentiaali — kolmasosa ihmisistä tulisi mukaan toimintaan kysyttäessä tai mielekkään tehtävän löytyessä. SOSTEn vuoden 2016 järjestöbarometrin mukaan monilla järjestöillä on jo nyt huolta vapaaehtoisten löytämisestä. Mahdolliset veroseuraamukset tulevat edelleen vaikeuttamaan vapaaehtoisten saamista mukaan yhteiskunnallisesti tärkeään vapaaehtoistyöhön.
Vapaaehtoistyöntekijöiden aterioiden verovapaudesta ei ole säädetty laissa erikseen. Tuloverolain 71 §:n 3 momentin muutoksella, jolla mahdollistettiin verovapaiden matkakustannusten korvauksen maksaminen yleishyödyllisen yhteisön hyväksi tehdystä työstä, ei säädetty erikseen ateriaedusta. Ohjeen tulkinnanvaraisuuden ratkaisemiseksi olisi kaikkein selkeintä säätää arvoltaan tavanomainen ateriatarjoilu vapaaehtoistyössä verovapaaksi ateriaeduksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus säätää vapaaehtoistyöntekijän arvoltaan tavanomaisen aterian verovapaaksi ateriaeduksi lisäämällä sen tuloverolain 71 §:n 3 momentin poikkeuksiin verotettavasta tulosta?