Eduskunnan puhemiehelle
Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko perusopetuksen ajan. Tukea on annettava heti tarpeen ilmetessä. Oppilas saattaa tarvita tukea tilapäisesti tai pitempiaikaisesti. Oppilas voi tarvita yhtä tai useampaa tuen muotoa riippuen vaikeuksien laadusta ja laajuudesta. Oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävä yhteistyö on olennaista sekä tuen tarpeen selvittämisen että tuen suunnittelun ja toteuttamisen kannalta. Suomessa on käytössä 3-portainen tukimalli, jossa tuki jakautuu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen.
Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin pulmiin. Tukea annetaan heti, kun tuen tarve ilmenee, osana koulun arkea. Tehostettuun tukeen siirrytään, kun oppilas tarvitsee jatkuvampaa, voimakkaampaa ja yksilöllisempää tukea tai useampia tuen muotoja. Oppilaalle tehdään pedagoginen arvio, johon perustuen tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa.
Erityiseen tukeen siirrytään, kun tehostettu tuki ei riitä vastaamaan oppilaan tuen tarpeisiin. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä arvioidaan oppilaan saama tehostettu tuki ja kokonaistilanne oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä.
OAJ:n tekemä selvitys osoittaa, ettei erityisen tuen tukimuodoista keskeisin, erityisopetus, toteudu tavoitteiden mukaisesti: lähes joka viides erityisen tuen oppilas saa erityisopetusta vain harvoin tai ei koskaan. Ainoastaan 66 % erityisen tuen oppilaista saa erityisopetusta tarpeen mukaan.
Moni erityisen tuen oppilas tarvitsee pientä opetusryhmää oppiakseen. Selvityksen tulosten mukaan kuitenkin vain kolme viidestä erityisen tuen oppilaasta saa opiskella pienemmässä opetusryhmässä silloin, kun he sitä tarvitsevat. Opettajista 90 % oli sitä mieltä, että heidän opetusryhmissään on oppilaita, joiden tulisi saada pienryhmäopetusta nykyistä enemmän. Valitettavasti myös alueelliset erot ovat kasvussa. On viitteitä siitä, että erityisopetuksen käytännön toteutumisessa on alueellisia eroja. Päätöksistä huolimatta erityinen tuki ei aina käytännössä toteudu.
Huomattava määrä erityisluokkia ja -kouluja on lakkautettu kolmiportaisen tuen käyttöönoton jälkeen. Tämän seurauksena erityisen tuen oppilaita on siirretty erityisluokilta omaan lähikouluunsa muun opetuksen yhteyteen. Erityisen tuen oppilaan tarvitsema tuki oli tarkoitus siirtää lähikouluun oppilaan mukana. Näin ei kuitenkaan aina ole tapahtunut.
Jo lain mukaan erityisen tuen oppilaan tarve pienryhmään tai erityisluokkaan on kuitenkin arvioitava aina erityisen tuen päätöstä tehtäessä. Oppilaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) pitää tarkistaa vähintään kerran vuodessa. Samalla pitäisi arvioida oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, eli tarvitseeko hän pienemmän opetusryhmän oppiakseen.
Erityisen tuen oppilaiden opintojen yksilöllinen ohjaus sekä tukiopetus toteutuvat tukimuotoina parhaiten. Yksilöllistä ohjausta saa tarpeen mukaan tai lähes aina tarpeen mukaan 72 % erityisen tuen oppilaista, tukiopetusta 77 % erityisen tuen oppilaista.
Kuitenkin tavoitteena tulisi olla, että kaikki erityisen tuen oppilaat saisivat kaikkia tarvitsemiaan tukimuotoja aina tarpeen mukaan ja riittävästi.
Hallitus on puoliväliriihessään 25.4.2017 linjannut, että eräänä toimenpiteenä nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi käynnistetään arviointi erityisopetuksen kehittämistarpeista. OAJ:n selvitys erityisopetuksen käytännön toteutumisen puutteellisuudesta ja alueellisesta eriarvoisuudesta osoittaa, että kehysriihen kirjaus on erittäin tarpeellinen. On syytä selvittää, missä määrin erityisopetuksen päätöksiä on tehty, ja missä määrin tehdyt päätökset ovat realisoituneet erityisen tuen resursseina koulun arjessa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus aikeissa selvittää erityisopetuksen päätösten ja toteutumisen välisen suhteen, eli onko erityisopetuksen tukea myönnetty suhteessa tehtyihin erityisopetuksen päätöksiin ja
onko hallitus aikeissa selvittää, millaisia eroja kolmiportaisen tuen toteutumisessa on alueittain?