Eduskunnan puhemiehelle
Meri-Lapin alue sijaitsee Euroopan pohjoisimman suurteollisuuden keskittymän, Perämeren kaaren, keskiössä. Kemi-Tornio on Lapin maa-, rautatie- ja meriliikenteen solmukohta. Lapin maakunnan Kemin ja Tornion vientisatamien kuljetusvolyymit ovat lähes 5,0 miljoonaa tonnia. Tornio-Haaparanta on Suomen vilkkaimpiin kuuluva rajanylityspaikka. Rajanylityksiä Tornion ja Haaparannan rajalla tapahtuu vuosittain lähes 14 miljoonaa.
Alueen vienti muodostaa noin 7 % koko Suomen viennistä. Outokumpu Oy, Stora Enso ja Metsä-Group työllistävät suoraan noin 4 000 työntekijää. Meri-Lapin alueen teollisuus työllistää kokonaisuudessaan vajaat 4 720 työntekijää. Alueen teollisuuden kokonaisliikevaihto oli 5 404 miljoonaa euroa v. 2016. Meri-Lapin alueen teollisuus vaikuttaa välillisesti noin 25 000 työpaikkaan. Alueella on käynnistynyt ja on käynnistymässä useita merkittäviä teollisuusinvestointeja, mm. Kaidin biodiesellaitos Kemiin sekä nesteytetyn LNG-kaasun terminaalin rakentaminen Tornioon Outokummun tehdasalueelle. Lisäksi yritystoiminta, mm. matkailu, on vireää.
Kemin sataman rooli korostuu koko Lapin alueen teollisuuden vientisatamana, kaivosten mineraalien kuljetusväylänä sekä myös Kemin biodiesellaitoksen raaka-aineiden kuljetusväylänä. Sataman sijainti on optimaalinen Lapin malmivirtojen kuljetustehokkuuden ja ympäristövaikutustenkin kannalta. Kemin sataman syventäminen 12 metriin nykyisestä 10 metristä mahdollistaa laivojen kuljetuskapasiteetin kaksinkertaistamisen, millä on ratkaiseva merkitys malmivirtojen kuljetustalouteen ja siten sataman valintaan. Liikenneviraston mukaan Kemin sataman investoinnit ovat noin 21,2 miljoonaa euroa. Malmikuljetukset eivät vaadi lisäinvestointeja Kemin ratapihaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millaisella aikataululla Kemin sataman väylänsyvennyshankkeen on tarkoitus edetä ja
kuinka tärkeänä hallitus näkee hankkeen Lapin teollisuuden ja yritystoiminnan edellytysten parantamisen näkökulmasta?