Eduskunnan puhemiehelle
Verkossa tapahtuvan vihapuheen ja sananvapausrikosten määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Tästä kertoo osaltaan se, että poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä kasvoi tuoreimman tilaston mukaan vuonna 2015 peräti 50 prosentilla edellisvuodesta. Kaikkien viharikostyyppien määrä kasvoi vuoden 2015 aikana. Poliisin tietoon tullut vihapuhe on kuitenkin vain jäävuoren huippu koko ongelmasta.
Vaikka jokaista kansalaista on suojeltava laittomilta uhkauksilta, kunnianloukkauksilta tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseltä, erityisen vakavaa on, että työtään tekevät journalistit, tutkijat, poliitikot ja viranomaiset joutuvat säännönmukaisesti vihakampanjan kohteiksi.
Väkivallalla uhkaamisen ja loukkaavien väittämien levittämisen tutkinta on osoittautunut vaikeaksi. Esitutkinta- ja syytekynnyksen ylittyminen on jäänyt tulkinnanvaraiseksi mm. tekijöiden nimettömyyden vuoksi, mikä on johtanut siihen, että linja ei ole näissä rikoksissa ollut riittävän johdonmukainen.
Risikon mainitsema KRP:n yksikkö ja Helsingin poliisilaitoksen kymmenen hengen ryhmä aloittivat toimintansa 1.3.2017. Poliisin 18.4. antaman tiedotteen mukaan "Helsingin vihapuhetutkintaryhmä ottaa tutkittavakseen myös internetissä tapahtuvia kunnianloukkauksia, törkeitä kunnianloukkauksia, laittomia uhkauksia sekä muita rikoksia, jos teon vaikuttimena on ollut rotu, ihonväri, syntyperä, kansallinen tai etninen alkuperä, uskonto tai vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen, vammaisuus tai muu vastaava".
Käytännössä paikallisilla poliisilaitoksilla on edelleen merkittävä rooli vihapuhe-epäilyjen alkuvaiheen tutkinnassa ja rikosasioiden siirtämisessä Helsingin erikoisryhmälle, joka kuitenkin käsittelee sille siirrettyjä asioita maanlaajuisesti. KRP:n yksikkö ei sen sijaan ole keskittynyt erityisesti vihapuheeseen eikä ota tutkittavikseen tavanomaisia vihapuhetapauksia.
Helsingin poliisin erikoisryhmän toiminta on vasta alussa. Tiedossani on kuitenkin sen toiminnan käynnistymisen jälkeen kihlakunnansyyttäjän tekemä päätös tutkinnan lopettamisesta asiassa, jossa poliisin tietoon oli saatettu verkkosivustolla henkilöön kohdistetut tappamista ja sek-suaalista väkivaltaa koskevat uhkaukset.
Tutkinnan lopettamista perusteltiin kustannussyillä sekä sillä, ettei tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi tutkimuksen jatkamista. Päätöksen mukaan huolellinen esitutkinta mukaan lukien IP-osoitetietojen pyytäminen verkkosivuston ylläpitäjältä "veisi useamman työpäivän" eikä IP-osoitteen perusteella välttämättä pystyttäisi osoittamaan kirjoittajan henkilöllisyyttä.
Kuten syyttäjän päätöksestä ilmenee, selvittelyn vaikeus johtuu siitä, että sivusto on aktiivisesti neuvonut käyttäjiään, kuinka toimia anonyyminä siten, ettei IP-osoite paljastu. Näin viranomaiset tulevat kannustaneeksi uhkailua ja vihapuhetta julkaisevia alustoja kätkemään tekojen alkuperän niin huolellisesti, että seuraamusten vaaraa ei ole. Tämä ei liene kenenkään tarkoitus.
Vihapuhe ja siihen sisältyvät uhkaukset rajoittavat sananvapauden käyttämistä ja vaarantavat viime kädessä demokratiaa. Siten voidaan pitää yleisenä etuna, että poliisi tutkii viharikosepäilyt uskottavalla tavalla.
Uskottavalla tutkinnalla ja rikosnäytön löytyessä sitä seuraavilla oikeudenkäynneillä osaltaan ehkäistään vihapuhetta ja varmistetaan, että siihen suhtaudutaan vakavasti. Tällä mahdollistetaan moniarvoinen yhteiskunnallinen keskustelu ilman pelkoa väkivallasta. Toisaalta on tarkoitus myös suojella heitä, jotka ajattelemattomuuttaan syyllistyvät vakavaan tekoon. Kun seuraukset tulevat näkyviin, ajattelemattomuudesta aiheutuva vihapuhe vähenee varmasti.
Vihapuhe ruokkii väkivaltaa, ja siihen liittyy myös vakavampaa rikollisuutta. Uhkauksista voi olla matala kynnys niiden toteuttamiseen. Siksi viharikosepäilyjen tutkinta on ensiarvoista myös yksilön edun kannalta. Viharikosten uskottava torjunta toisaalta ennaltaehkäisee yhteiskunnallisen ilmapiirin kiristymistä, mutta myös antaa mahdollisuudet tunnistaa vihapuheeseen liittyvää muuta rikollisuutta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus varmistaa, että Helsingin poliisin vihapuhetutkintaryhmä saa viivytyksettä riittävän henkilöstön ja että tiedonkulku eri poliisin yksiköiden välillä varmistetaan, jotta vihapuheeseen liittyvät rikosepäilyt saadaan uskottavalla tavalla erikoistuneiden poliisien tutkittaviksi ja
miten toisaalta varmistetaan, että vihapuhetutkintaryhmällä on mahdollisuus antaa vihapuheen uhreille asiantuntevaa neuvontaa heidän oikeuksiensa varmistamiseksi?