1438/2007
1446/2007
194/1995
577/2005
556/2007
Lakialoitteella on tarkoitus korjata sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain epäkohtia, joiden voidaan nähdä asettavan lain henkilöllisen soveltamisalan sääntely-kohteet heikompaan asemaan korvauskäytännön kattavuudessa kuin kriisinhallintaoperaatioissa palvelevat sotilas- ja siviilihenkilöt. Näitä sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain tarkoittamia henkilöitä ovat henkilöt, jotka: suorittavat asevelvollisuuslain () mukaista asevelvollisuutta, suorittavat siviilipalveluslain () mukaista siviilipalvelusta, suorittavat naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain () mukaista asepalvelusta, ovat puolustusvoimien järjestämässä sotilasvirkaan johtavassa koulutuksessa, eivätkä ole sotilasvirassa, ovat rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain () 25 §:ssä tarkoitetussa rajavartiolaitoksen virkaan johtavassa koulutuksessa, sekä osallistuvat vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain () 35 §:ssä mainittuihin toimintoihin.
1521/2016
1522/2016
Lakialoitteessa ehdotetaan lisättäväksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annettuun lakiin () säännökset lisäkorvauksesta pysyvästä haitasta sekä kuolemantapauksen johdosta maksettavasta lisäkorvauksesta lain tarkoittamille henkilöille (lakialoitteen edellisessä kappaleessa mainitut), saman sisältöisenä kuin niistä säädetään tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetussa laissa ().
1211/1990 Sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain säätäminen on osa voimassa olevan sotilastapaturmia koskevan lainsäädännön uudistamista. Laki korvasi aiemmin voimassa olleen sotilastapaturmalain (). Samassa yhteydessä säädetty tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä annettu laki koskee sekä sotilaalliseen kriisinhallintaan että siviilikriisinhallintaan ja Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston toimintaan osallistuvia henkilöitä. Uusi sotilastapaturmaa ja palvelussairauden korvaamista koskeva laki ei parhaalla tavalla toteuta sotilastapaturmia koskevan lainsäädännön uudistamisen tavoitetta oikeantasoisesta turvasta palveluksesta aiheutuvien tapaturmien ja sairauksien varalta. (s. 2 —, s. 12).
Sotilastapaturmaa ja palvelussairauden korvaamista koskevassa laissa ei ole vastaavia säännöksiä lisäkorvauksesta pysyvästä haitasta tai kuolemantapauksen johdosta maksettavasta lisäkorvauksesta kuin laissa tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä. Tämä asettaa aseellista, aseetonta ja siviilipalvelusta suorittavat heikompaan asemaan kuin kriisinhallintatehtäviin osallistuvat. Sotilaiden kohtelulle eri tavalla riippuen siitä, ovatko he suorittamassa lakisääteistä velvollisuuttaan vai osallistumassa kriisinhallintatehtävään, ei ole perusteita.
Tuhoisin onnettomuus sattui 14.6.1991 Taipalsaaressa, jossa miehistönkuljetusajoneuvo upposi järveen ja seitsemän varusmiestä menehtyi. Viimeisimmät puolustusvoimissa tapahtuneet kuolemaan johtaneet onnettomuudet taisteluammunnoissa ovat: 2005 varusmies menehtyi Rovajärvellä raskaan kranaatinheittimen ammuksen räjähtäessä, ja sen lisäksi loukkaantui vakavasti viisi varusmiestä; 2001 reserviläinen menehtyi Niinisalossa kranaattikonekivääriturmassa; 1999 varusmies menehtyi taisteluammunnoissa käsiaseen luotiin Niinisalossa; 1994 varusmies menehtyi käsiaseammunnoissa Nurmeksessa; 2015 Syndalenissa varusmies menehtyi taisteluharjoituksessa pimeän aikana toisen varusmiehen luotiin ja 2016 Säkylässä varusmies menehtyi harjoituksissa jäätyään sotilasajoneuvon alle.
Edellä mainituin perusteluin pykälät pysyvästä haitasta tai kuolemantapauksen johdosta maksettavasta lisäkorvauksesta pitäisi ottaa myös lakiin sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta. Lakimuutokselle on myös virallisluontoinen vaikuttava toimintavelvoite. Sotilastapaturmalain käsittelyssä (—) eduskunta hyväksyi lausuman, jossa sosiaali- ja terveysministeriön edellytetään selvittävän sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain sekä tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain toimivuutta ja antavan siitä eduskunnalle selvityksen ja mahdolliset esitykset lainsäädännön muuttamisen tarpeista vuoden 2018 loppuun mennessä. (, s. 21).
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään 1521/2016 sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annettuun lakiin () uusi 9 a ja 9 b § seuraavasti:
2 luku
Korvattavat vahinkotapahtumat
9 a §
Lisäkorvaus pysyvästä haitasta
Vahinkotapahtuman aiheuttamasta vammasta ja sairaudesta johtuvasta pysyvästä yleisestä haitasta maksetaan lisäkorvaus 1 §:n 1 momentin 1—6 kohdassa tarkoitetulle vahingoittuneelle. Haitan suuruus määritetään työtapaturma- ja ammattitautilain 83—85 §:n mukaisesti. Haittaluokan 20 mukaisesta pysyvästä haitasta maksetaan kertakorvauksena 210 000 euroa ja osittaisesta pysyvästä haitasta kertakorvauksena niin monta kahdeskymmenesosaa tästä korvausmäärästä kuin haittaluokka osoittaa.
Jos haittaluokka nousee vamman tai sairauden pahenemisen vuoksi vähintään yhdellä, muutetaan lisäkorvauksen määrää haittaluokan muutosta vastaavasti.
9 b §
Kuolemantapauksen johdosta maksettava lisäkorvaus
Edellä 1 §:n 1 momentin 1—6 kohdassa tarkoitetun vahingoittuneen edunsaajalle maksetaan lisäkorvaus, jos vahingoittunut on kuollut tämän lain nojalla korvatun vamman tai sairauden seurauksena kolmen vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta. Lisäkorvauksen määrä on 200 000 euroa, ja se maksetaan määrätylle edunsaajalle. Edunsaajamääräys ja sen muutokset on tehtävä kirjallisesti Valtiokonttorille.
543/1994 Jos edunsaajaksi määrätty kuolee ennen tässä pykälässä korvattavaksi säädettyä vahinkotapahtumaa, noudatetaan, mitä vakuutussopimuslain () 49 §:ssä säädetään. Jos edunsaajaa ei ole määrätty, sekä edunsaajamääräyksen tulkinnassa muutoin noudatetaan, mitä vakuutussopimuslain 50 §:ssä säädetään.
Lisäksi jokaiselle edunjättäjän alle 18-vuotiaalle lapselle maksetaan lisäkorvaus, jonka määrä on 20 prosenttia 1 momentissa tarkoitetun korvauksen määrästä. Edunjättäjän lapsena pidetään myös aviopuolison lasta, jonka huoltaja mainittu aviopuoliso on, sekä avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, johon nähden edunjättäjän elatusvelvollisuus on sopimuksella tai oikeuden päätöksellä vahvistettu.
Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20.