Eduskunnan puhemiehelle
Metsähallitus on hakannut Keuruulla suojeltavaksi merkittyä 100—150-vuotiasta metsää. Keskisuomalainen-sanomalehden (20.9.2017) mukaan hakkuut väärältä alueelta on aiheuttanut kadonnut merkkinauha. Alue vapautui varuskuntakäytöstä, jonka jälkeen Metsähallitus suunnitteli hakkuita samalla alueella vuonna 2015. Silloin luontojärjestöjen mielenilmausten jälkeen hakkuut keskeytettiin, ja metsistä erotettiin suojeltavat alueet. Nyt siis Metsähallitus on hakkuuvirheen vuoksi hakannut suojeltavaksi tarkoitettua vanhaa metsää.
Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n biodiversiteettisopimusta, jonka mukaan maamme metsistä tulisi suojella vähintään 17 prosenttia. Suomen metsistä on tällä hetkellä suojeltu n. 12 prosenttia, mutta ne sijaitsevat pääosin pohjoisessa. Etelä-Suomen metsistä on suojeltu vain muutama prosentti. Kun metsähallituslaki hyväksyttiin eduskunnassa keväällä 2016, kirjattiin myös Metsätalous Oy:tä säätelevään lakiin yhtiön yhteiskunnalliset velvoitteet. Niihin kuuluvat mm. biologisen monimuotoisuuden suojelu ja lisääminen. Siksi Keuruun virheellisiä hakkuita — vaikka ne ovatkin pinta-alaltaan verrattain pienet — ei voi hyväksyä.
Samaan aikaan Metsähallitus on myös suunnittelemassa hakkuita Pohjois-Pohjanmaalla Oulujärven virkistyssaarilla, jotka kuuluvat Natura-alueeseen ja Unescon Geopark-verkostoon. Tällaiset hakkuut heikentävät kansalaisten luottamusta Metsähallitukseen ja sitä kautta valtioon yhteisen kansallisomaisuuden hoidossa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Toimiiko Metsähallitus ja Metsätalous Oy yhteiskunnallisen velvoitteen mukaisesti,
miten Metsähallituksen ja Metsätalous Oy:n yhteiskunnallisen velvoitteen toteutumista valvotaan,
miten hallitus aikoo varmistaa, että arvokkaita metsiä ei enää kaadeta ja
miten voidaan palauttaa kansalaisten luottamus siihen, että Metsähallitus hoitaa valtion metsiä parhaalla mahdollisella tavalla?