Eduskunnan puhemiehelle
Kilpailukykysopimus eli kiky on työmarkkinoiden keskusjärjestöjen sopimus, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisten työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja. Kiky on herättänyt paljon keskustelua ja sen vaikutuksia on käyty paljon läpi eri työpaikoilla. Työntekijää konkreettisesti koskettavaa työajan pidennystä on lähdetty toteuttamaan työpaikoilla eri tavalla. Työaikaa pidennettiin 24 tuntia/vuosi, mikä on noin kolmen työpäivän verran. Myös lomarahojen leikkaaminen on noussut usein keskusteluissa esiin.
Kikyn työaikaan liittyvän muutoksen käyttöönotossa on eroja. Ne työntekijät, joilla on kellokortti, se on käytössä. Suoritettavaa työaikaa on lisätty 2 tuntia/kuukausi. Kaikilla työpaikoilla ei ole kuitenkaan kellokorttijärjestelmää.
Kikyyn kohdistuva kritiikki on näkynyt työpaikoilla ja muun muassa Jyväskylän Rautpohjassa toimivan Valmetin tehtaan 370 metallityöntekijää ilmoittivat tällä viikolla vuorokauden lakosta (Keskisuomalainen 22.9.2017). Syiksi he ovat ilmoittaneet muun muassa muutokset työajoissa ja kiky-sopimuksen aiheuttamat ongelmat.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Kuinka paljon kilpailukykysopimus on luonut työpaikkoja ja paljonko niitä arvioidaan syntyvän kaikkiaan,
miten kilpailukykysopimuksen tuoma 24 tunnin lisätyöaika/vuosi käytetään yrityksissä,
miten hallitus huomioi Kikyn mukanaan tuomat ongelmat työpaikoilla,
miten talouskasvu on noussut kilpailukykysopimuksen myötä ja
miten se on taasen laskenut yksittäisen työntekijän kannalta?