Eduskunnan puhemiehelle
Suomessa noin 30 000 lasta kokee vanhempiensa eron vuosittain. Oikeusministeriön tilastojen mukaan käräjäoikeuksissa ratkaistiin vuosina 2015—2016 noin 3 200 lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa asiaa vuodessa. Moni lapsi joutuu välikätenä kärsimään vanhempien välisistä erimielisyyksistä. Eron yhteydessä lapsi voi esimerkiksi menettää yhteyden toiseen vanhempaan joko kokonaan tai osittain huoltokiusaamisen tai vieraannuttamisen kautta.
Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa uudistuksia lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaan lakiin (mietintöjä ja lausuntoja 47/2017). Lakiin esitetään uusia säännöksiä muun muassa huoltajien velvollisuudesta suojella lasta väkivallalta, vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi myös säännökset vuoroasumisesta sekä mahdollisuudesta vahvistaa lapselle oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien sopimusten valikoimaa ehdotetaan myös laajennettavaksi. Esimerkiksi huoltajien välisestä tehtävienjaosta, oheishuoltajasta ja tietojensaantioikeudesta voitaisiin jatkossa sopia sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella. Tavoitteena on myös vahvistaa lapsen oikeutta osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn. Oikeudenkäyntimenettelyyn ehdotetaan muutoksia, joiden tavoitteena on nopeuttaa lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevia oikeudenkäyntejä ja karsia tarpeettomia uusintakäsittelyjä.
Työryhmän mietinnössä puututaan moniin huoltoasioissa usein ilmeneviin ongelmiin ja lainsäädännössä oleviin puutteisiin. On tärkeää, että lainsäädännöllisillä muutoksilla pyritään edistämään lapsen edun toteutumista huoltoa ja tapaamista koskevissa kysymyksissä. Vastaavasti on tärkeää, että molemmilla vanhemmilla, niin äidillä kuin isälläkin, on tosiasiassa lähtökohtaisesti yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua lapsen asioista päättämiseen. Tapaamisoikeutta toteuttavan etävanhemman, joka useimmiten on isä, mielipiteet tulee ottaa paremmin huomioon päätöksiä tehtäessä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten varmistetaan, että molemmilla vanhemmilla on tosiasiassa lähtökohtaisesti yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua lapsen asioista päättämiseen avioerotilanteessa,
aikooko hallitus huomioida työryhmän esille ottamat uudistusehdotukset ja
millä aikataululla uudistukset on tarkoitus toteuttaa?