Eduskunnan puhemiehelle
1397/2016
1398/2016
Vuoden 2017 alusta tuli voimaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettu laki (, jäljempänä hankintalaki) sekä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettu laki (, käytetään myös nimeä erityisalojen hankintalaki). Lakien soveltamisalaan kuuluville julkisyhteisöille ja muille hankintayksiköille on voimaantulon myötä asetettu velvoite selvittää tietyin rajoituksin tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan sekä sen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenen tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävän henkilön rikosrekisteriotteet.
Työ- ja elinkeinoministeriön toimittamassa julkaisussa (TEM Oppaat ja muut julkaisut 4/2017) on tarkemmin kerrottu rikosrekisterin toimittamisprosessista. Julkaisussa todetaan, että rikosrekisteriotteiden selvittäminen toteutetaan käytännössä niin, että hankintayksikkö vaatii rikosrekisteriotteet ehdokkaalta tai tarjoajalta, jonka edustaja pyytää tämän jälkeen relevanttiin henkilöpiiriin kuuluvilta henkilöiltä kirjallisen suostumuksen otteiden pyytämiseen Oikeusrekisterikeskukselta. Ehdokasta tai tarjoajaa koskevan rikosrekisteriotteen osalta pyytäjänä on oltava oikeushenkilön nimikirjoittaja. Julkaisussa todetaan, että Oikeusrekisterikeskukselta saatu rikosrekisteriote annetaan ehdokkaalle tai tarjoajalle tällä hetkellä ainoastaan paperimuodossa postitse. Saatuaan rikosrekisteriotteet tarjoaja toimittaa ne eteenpäin hankintayksikölle, joka selvittää, osoittavatko ne pakollisen poissulkemisperusteen käsilläolon. Hankintayksikkö tekee merkinnän otteen saamisesta ja pakollisten poissulkemisperusteiden tarkistamisesta.
Uuden lainsäädännön velvoitteiden tarkoituksena on torjua harmaata taloutta ja korruptiota sekä lisätä avoimuutta hankintayksiköiden sopimuskumppaneiden taustoista. Rikostaustan selvittämisellä pyritään arvioimaan, rasittaako ehdokasta tai tarjoajaa jokin niistä hankintalaissa listatuista pakollisista poissulkemisperusteista, joista seuraa, että hankintayksikön tulee sulkea ehdokas tai tarjoaja tarjouskilpailun ulkopuolelle.
Uuden lainsäädännön tavoitteet ovat erittäin kannatettavia, varsinkin kun huomioidaan harmaan talouden lisääntyminen ja sen keskittyminen erityisesti tietyille aloille. Huomioitavaa kuitenkin on, että toimitetun rikosrekisteriotteen luotettavuutta ja oikeellisuutta ei pystytä tällä hetkellä takaamaan riittävän hyvin. Kuten edellä todettiin, rikosrekisteriotteet saadaan tällä hetkellä Oikeusrekisterikeskukselta paperimuodossa. Vastaavasti asiakirjaa voidaan muutoinkin pitää asian vakavuuteen ja laatuun nähden melko yksinkertaisena. Näistä syistä asiakirjan väärentäminen on tällä hetkellä mahdollista. Koska hankintalain mukaisissa hankinnoissa voi olla kyse isoista taloudellisista voitoista, on rikostaustan omaavilla tahoilla vahva intressi asiakirjan väärentämiseen. Oikeusrekisterikeskuksen toimittamat todistukset tulisikin laatia siten, että niiden väärentämiseen ei olisi nykyisen kaltaista mahdollisuutta. Vastaavasti prosessia ja lainsäädäntöä voisi olla tarpeellista kehittää siten, että tarjouskilpailuun osallistumisen ehtona olisi, että tarjouskilpailuun osallistuja antaa hankintayksikölle oikeuden saada otteet suoraan Oikeusrekisterikeskukselta esimerkiksi sähköisen järjestelmän kautta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten Oikeusrekisterikeskukselta saatavien rikosrekisteriotteiden toimittamisprosessia hankintalain mukaisissa tarjouskilpailuissa aiotaan parantaa ja rikosrekisteriotteiden luotettavuutta lisätä?