Eduskunnan puhemiehelle
Taustaa:
Sipoon vastaanottoyksiköihin tuli vuosien 2015—2016 aikana n. 60 lasta ja nuorta. Oleskeluluvan saaneista lapsista ja nuorista n. 45 sai kuntapaikan Sipoosta. Valtuusto päätti niin, että kaikki oleskeluluvan saaneet voivat jäädä Sipooseen niin halutessaan. Näistä 14—16-vuotiaiden lasten kotouttamislain mukaiseksi palveluksi kunta sopi perheryhmäkotitoiminnan ja valitsi palveluntuottajaksi Medivida Oy:n, sittemmin Esperi Oy:n. Lapsia perheryhmäkoteihin tuli kaikkiaan 35, ja kymmenen siirtyi kunnan järjestämiin tukiasuntoihin suoraan vastaanotosta. Perheryhmäkodit aloittivat toimintansa 1.10.2016.
Kaikki lapset ja nuoret aloittivat maaliskuussa 2016 Sipoossa valmistavan opetuksen luokissa koulun, myös oppivelvollisuusiän ylittäneet. Perheryhmäkotien lapsista suurin osa täyttää 17 tai 18, joten kunnassa tehtiin jatkosuunnitelma tuetun asumisen aloittamiseksi toukokuussa 2017. He siirtyvät/siirtyivät kunnan järjestämiin tukiasuntoihin. Kesällä tuli tarkennus, että nuoret siirtyvät tukiasuntoihin nopeutetulla tahdilla kahdessa vaiheessa, 1.10.2017 ja 1.12.2017. Kotouttamislain mukaista perheryhmäkodin kaltaista huolenpitoa tarvitsevia lapsia on yksitoista.
Kunta ja ELY-keskus päättivät yhdessä irtisanoa koko perheryhmäkotitoiminnan ja sijoittaa 11 lasta muihin perheryhmäkoteihin pääkaupunkiseudulle (Sotevlk:n päätös 21.8.2017). Päätöksessä mainitaan, että kunta olisi halunnut esittää näiden lasten osalta muita vaihtoehtoja, mutta ELY ei nähnyt mahdollisuutta siihen. Päätöksestä on meneillään oikaisuvaatimuspyyntö siltä osin, että edustajat eivät hyväksy 11 lapsen siirtoa kunnasta, vaan on löydyttävä ratkaisu, jossa lapset saavat jäädä Sipooseen. Mikäli päätös on kielteinen, olemme jatkamassa oikeusteitse asian käsittelyä sekä olemme valmiit viemään asian vielä eduskunnan oikeusasiamiehelle. ELY vetoaa perheryhmäkotipaikkojen organisointiin tarpeita vastaavaksi. Toki, mutta saman asian voi hoitaa toisin, lapsia siirtämättä. Samanaikaisesti, kun se lakkauttaa toisia perheryhmäkoteja, toisia aukaistaan.
Valitusprosessi on kesken, mutta ELY-keskus pyrkii ratkaisemaan asian niin, että se on ilmoittanut neljälle lapselle paikan ja pyytänyt kunnan sosiaalitoimiston kautta ilmoittamaan paikan edustajille ja asian kuittauksen, eli jos edustaja kuittaisi asian, niin se on sitten tässä sen hyväksyminen.
Tilanne lasten ja heidän kotoutumisensa kannalta:
ELY-keskuksen ja kunnan suunnitelmissa ei ole huomioitu lapsen etua, eikä asianosaisia kuultu päätöstä tehtäessä. Lapset asuvat kunnassa vakinaisesti. Lapsilla on siellä syntyneitä hoito- ja sosiaalisia suhteita. Heillä on tukiperheitä, koulu, koulutovereita ja ystäviä sekä turvallisia aikuisia ja kasvuympäristö Sipoossa. Heidät tunnetaan ja he tuntevat kyläläisiä.
Päätös koskee lapsia, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ikänsä ja terveytensä takia. Nuorimpia Sipoossa asuvia yksin tulleita lapsia uhkaa häätö kotikunnasta. Suomeen tullessaan he ovat olleet 11—14-vuotiaita. Vanhempien menetys ja pakomatkalla koettu aikuisen suojelun puute ovat aiheuttaneet traumatisoitumista. Monet lapsista ovat asuneet Sipoossa koko Suomessa olonsa ajan, pian kaksi vuotta, ensin vastaanottoyksikössä ja muuttaneet sitten perheryhmäkoteihin.
Päätös rikkoo lapsen sosiaaliset suhteet ja hoitosuhteet. Terveydeltään hauraille lapsille on rakentunut toimiva hoitokontakti, ja kaikilla on lähellä ystävä- tai tukiperhe. Lapset ovat sipoolaisia, ja kotikunnan tuntemus ja ystävyyssuhteet ovat näiden kahden vuoden aikana olleet merkittäviä arjen tukevia rakenteita lapsen kuntoutumisen ja eheytymisen näkökulmasta.
Päätös katkaisee koulunkäynnin ja harrastukset. Lapset ovat olleet valmistavassa opetuksessa lukuvuoden 2016—2017 ja jatkavat nyt Sipoon suomenkielisessä peruskoulussa. Harrastukset ovat Sipoossa ja lähietäisyydellä, ja niissä olevat aikuiskontaktit ovat lapsille keskeisiä.
Päätös vähentää luottamusta lapsen tärkeisiin aikuisiin. Äkilliset ja suunnittelemattomat olosuhdemuutokset vähentävät lapsen luottamusta siihen, että lapsesta välitetään, ja luottamus lasten yhdenvertaisuuteen ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin Suomessa tuhoutuu.
Päätös vaarantaa lapsen tulevaisuuden. Keskeistä on lapsen Suomessa rakentunut usko tulevaisuuteen, joka voi syntyä turvallisessa ja pysyvässä ympäristössä. Lapsen äkillinen siirto pois kotoa tarkoittaa, että häntä rangaistaan. Samalla menetetään hyvin alkanut kotoutumisprosessi. Vasta vakaissa oloissa lapsi uskaltaa vähitellen käsitellä omia kokemuksiaan saatujen kontaktien ja vakaan elinympäristön avulla.
Siirto tuntemattomaan tuottaa uudelleen kokemuksen, että aikuiset valehtelevat eikä heihin voi luottaa. Lapsen oikeutta tulla kuulluksi omassa asiassaan loukataan. Kun lapsi on saanut kuntapaikan, hänelle tehdään tiettäväksi, että nyt pelko muutosta loppuu ja pakomatka päättyy tähän. Lapsi voi rauhassa jatkaa katkennutta lapsen elämää eli lapsen sosiaalista vahvistamista ja kotoutumista (Kotouttamislaki 3 §). Missään ei ole pienintäkään mainintaa, että kuntapaikkoja määritellään uudelleen lapsen kohdalla. On eri asia, että Maahanmuuttovirasto lopettaa vastaanottoyksiköt. Kuntapaikan saadessaan kunta on vastuullinen lapsen huolenpidosta ja kustannusten perimisestä (Kotouttamislaki).
Tässä tapauksessa viranomaistoiminta ei mahdollista lasten hyvinvointia, vaan tuottaa pahoinvointia, mikä on jo nyt selvästi nähtävissä. Lyhytnäköiset taloudelliset tavoitteet merkitsevät jatkossa lisääntyneitä kuluja, jos/kun lasten psyykkinen hyvinvointi heikkenee, koulunkäynti kärsii ja kotoutuminen vaikeutuu. Heittopussina kohdeltu lapsi on syrjäytetty omasta elämästään. Näiden lasten syrjäytyminen yhteiskunnastamme olisi estettävissä.
Kuinka tilanne eteni:
Kuntapaikan saaneiden ja kunnassa jo asuvien lasten ja nuorten mielivaltainen siirtely muihin kuntiin taloudellisin perustein on lyhytnäköistä, vastoin lasten etua ja vastoin yhteiskuntamme etua.
Lisäksi viranomaisten toimet tässä asiassa saattavat olla ristiriidassa Suomen lainsäädännön/kansainvälisten sopimusten kanssa — mainittakoon tässä ainakin laki kotoutumisen edistämisestä, lastensuojelulaki, hallintolaki, kuntalaki, yhdenvertaisuuslaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus.
7.7.2017 perheryhmäkodin johtaja ilmoitti edustajille, että Sipoon kunta on päättänyt lisätä nopealla aikataululla tukiasumista omana toimintanaan ja vähentää sitä mukaa perheryhmäkotipaikkojen määrää. Silloin ilmoitetun suunnitelman mukaan viimeinen perheryhmäkodin osasto suljettaisiin myöhemmin selviävänä ajankohtana ensi vuoden kesällä 2018. Lapset siirtyisivät tukiasumiseen ikänsä mukaisessa järjestyksessä.
22.8.2017 perheryhmäkodin johtajalta tulikin uusi viesti, jossa ilmoitettiin, että ELY-keskus purkaa neljän kunnan kanssa perheryhmäkotitoiminnan sopimukset elokuun aikana. Yksi näistä kunnista on Sipoo, ja kunta on ilmoittanut perheryhmäkodille sen toiminnan asteittaisesta päättymisestä: 1.10. tulee kokonaan suljettavaksi Kotirinteen perheryhmäkoti ja 1.12.2017 Kotimäen perheryhmäkoti.
Tällöin selvisi, että alle 17-vuotiaat lapset tullaan siirtämään pois Sipoosta.
21.8.2017 Otteita Sipoon kunnan SOTE-valiokunnan päätöksestä:
28.8.2017 kunnalle lähetettiin joidenkin edustajien toimesta kirje, jossa esitettiin, että perheryhmäkotien toiminnan loppuessa lasten asuminen kunnassa jatkuisi, kuten kotouttamisen edistämisestä annetussa laissa määritellään, sillä vakinaisesti kunnassa asuvan lapsen etu on ensisijainen, eikä sitä voi perustella taloudellisilla seikoilla. Esitettiin, että kunnan tulisi järjestää riittävä ja tarpeellinen huolenpito sipoolaisille alaikäisille maahanmuuttajalapsille, joita uhkaa häätö muihin kuntiin.
30.8.2017 Sipoon maahanmuuttajapalveluiden johtava sosiaalityöntekijä lähetti edustajille viestin, jossa hän ilmoitti, että kunta ei vaikuta muualle perheryhmäkoteihin muuttavien nuorten asioihin, vaan että ELY-keskus päättää heidän sijoituspaikoistaan, ja pyysi, ettei näiden lasten sijoitusasiassa oltaisi häneen tai kunnan maahanmuuttokoordinaattoriin yhteydessä.
7.9.2017 edustaja lähetti kunnalle oikaisuvaatimuksen edellä mainitusta Sipoon SOTE-valiokunnan päätöksestä.
8.9.2017 Uudenmaan ELY-keskuksen kaksi erikoissuunnittelijaa vastasivat kirjeellä edustajan yhteydenottoon. Edustaja oli voimakkaasti kyseenalaistanut lasten pakkosiirtämisen ja varoittanut sen vaikutuksista lasten elämään. ELY-keskuksen vastauksen mukaan yksin Suomeen tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä on tämän vuoden aikana laskenut huomattavasti, ja työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä ELY-keskukset suunnittelevat alaikäisyksiköiden lakkauttamisia. ELY-keskuksen edustajat viittasivat kotoutumisen edistämisestä annettuun lakiin (28 §) ja vetosivat siihen, että kunta ja ELY-keskus voivat purkaa keskinäisen sopimuksensa.
" Elokuussa ELY-keskukselta saatiin tieto, että perheryhmäkotipaikkamäärää tullaan Uudellamaalla sopeuttamaan vähentyneeseen tarpeeseen ja keskittämään paikat pääkaupunkiseudun yksiköihin, joissa on vapaita paikkoja."
" ELY-keskus tulee perheryhmäkotipaikkojen osalta irtisanomaan sopimuksen Sipoon kunnan kanssa 1.12.2017 lähtien. Siihen mennessä kunnan maahanmuuttajapalveluiden toimesta pyritään järjestämään tukiasumista niille nuorille, joille tämä asumismuoto on ikä huomioiden mahdollinen. Tämän perusteella 1.12.2017 asuisi kunnan tukiasumisessa 34 nuorta ja 11 nuorta olisi siirtynyt muualle perheryhmäkotiin."
Viranomaisten päätös siirtää lapset pois kotikunnastaan oli siis jo tehty ilman lasten ja heidän edustajiensa kuulemista.
ELY-keskuksen mainitsemien asioiden voidaan katsoa koskevan vastaanottovaiheessa olevia ja oleskelulupapäätöstä vielä odottavia, mutta ei kuntapaikan perusteella kunnassa jo asuvia lapsia.
Edustajat olivat nostaneet esille, että lapsia ja heidän edustajiaan ei kuultu lainkaan näin olennaisesti lasten elämään vaikuttavassa asiassa, vaikka lain mukaan näin kuuluu tehdä. Tilanteesta uutisoitiin muutamassa paikallisessa lehdessä. Sipoon SOTE-valiokunnan puheenjohtaja ilmoitti julkisesti (Sipoon Sanomat 15.9.2017), että SOTE-valiokunnan päätös ryhmäperhekodin sopimuksen irtisanomisesta ei ollut päätös nuorten siirtämisestä pois Sipoosta. Puheenjohtaja kertoi, että kunta neuvottelee parhaillaan ELY-keskuksen kanssa muuttouhan alla olevien nuorten pitämisestä Sipoossa jatkossakin ja että selvitetään, onko kuntaan jääminen nuorten oma toive.
ELY-keskus kutsui asianosaiset edustajat ja lapset kuultaviksi. Kuulemistilaisuus järjestettiin 25.9.2017. Kunnan edustajana paikalla oli Sipoon maahanmuuttajapalveluiden johtava sosiaalityöntekijä.
Kuulemistilaisuudessa edustajia kuultiin ryhmässä, ja lisäksi lapsia kuultiin yksitellen heidän edustajansa läsnä ollessa. Muutaman tiedossa olevan edustajan mukaan "kuuleminen" meni niin, että ELY-keskuksen erikoissuunnittelija ilmoitti lapsille heti alkuun, että heidät tullaan joka tapauksessa siirtämään pois Sipoosta, ja sitten kysyttiin, onko heillä toiveita siitä, kenen kaverin kanssa haluaisivat muuttaa samaan paikkaan asumaan. Lapsille tai edustajille ei kerrottu, mihin kuntaan tai minkälaiseen asumisyksikköön siirto on kaavailtu tai mitä vaihtoehtoja on. Useat lapset ilmaisivat tyrmäävästä vastaanotosta huolimatta, etteivät haluaisi muuttaa pois kotikunnastaan, koska heillä on siellä kaverit, koulu jne.
Ainakin yksi edustaja oli sopinut ELY-keskuksen kanssa, että kuulemistilaisuudessa pidettäisiin pöytäkirjaa edustajien yhteisestä keskustelusta ja sitten lapsikohtaiset kuulemiset omille edustajille.
3.10.2017 Sipoon maahanmuuttajapalveluiden johtava sosiaalityöntekijä on saanut neljän lapsen kohdalla tiedon ELY-keskuksesta, että heidät siirretään Vantaalle erääseen tukiasumisyksikköön, ja hän informoi näiden lasten edustajia tulevasta asuinpaikasta sähköpostitse. Muutto on tarkoitus järjestää melko nopealla aikataululla. Edustajien tehtäväksi annettiin ilmoittaa lapsille, mihin nämä siirretään asumaan.
Edustajille ei ole lähetetty kirjallista päätöstä asiasta, vaikka kyseessä on julkisen vallan käyttö, jolla on merkittävä vaikutus asianosaisten elämään. Tällaisesta kirjallisesta päätöksestä tulisi löytyä perustelut sille, miksi lapset voidaan taloudellisiin seikkoihin nojautuen siirtää pois heidän kotikunnastaan vastoin heidän etuaan ja vastoin heidän tahtoaan sekä minkä lain perusteella näin voidaan menetellä.
Tätä kirjoitettaessa ELY-keskus ei ole vielä toimittanut luvattua pöytäkirjaa lasten kuulemistilaisuudesta. Sen sijaan Sipoon sosiaali- ja terveystoimen johtaja on kunnan päätöksenteon pohjaksi saanut joltain taholta sellaisen virheellisen tiedon, että kaikki kuulemistilaisuudessa olleet lapset olisivat suostuneet kunnasta pois siirrettäviksi. Todellisuudessa lapsilta ei kysytty heidän suostumustaan, vaan heille ilmoitettiin jo tehdystä päätöksestä. Meneillään olevassa prosessissa näyttäytyy myös se, että lapsen yksilökohtainen oikeus ja etu ohitetaan täysin. Tämä oikeus on pyritty turvaamaan monilla kansainvälisillä ja kansallisilla lainsäädännön kohdilla, ja kaikki ohitetaan. Vieläpä niin, että 2 vuotta kunnassa asuneita lapsia, joilla on ollut kuntalaisen asema jo vuoden tai monilla ylikin, kohdellaan kuin turvapaikanhakijoiksi maahan tulleita. Lapsen kotoutumisen ja kuntoutumisen näkökulma on tuntematon asia.
Vaikuttaa siltä, että kunnan/ELY-keskuksen tekemä päätös aiotaan toteuttaa väkisin ja nähtävästi melko häikäilemättömin keinoin.
Asianosaisten lasten kanssa työskentelevä henkilö on nyt lokakuun alussa ilmoittanut kunnalle tekevänsä nuorimmista lapsista ilmoitukset lastensuojelun tarpeen pikaiseksi selvittämiseksi. Hän katsoo siirtohankkeen vaarantavan vakavasti lasten turvallisen kasvun ja kehityksen sekä loukkaavan heidän oikeuttaan henkiseen koskemattomuuteen. Kyseessä olevat lapset ovat suljettavan perheryhmäkodin nuorimpia ja psyykkisesti kuormittuneimpia, erityisen hoivan sekä huolenpidon tarpeessa ja oikeutettuja erityiseen suojeluun. Jo ennakkotieto siitä, että heidät aiotaan siirtää pois tutusta ympäristöstään ja tuttujen ihmisten luota, on johtanut psyykkiseen oireiluun, ja osa lapsista on jo vahingoittanut itseään. Ja näiden lasten siirtyminen tarkoittaisi myös resurssinäkökulmasta pienempään (mutta edullisempaan) tukiasumisyksikköön siirtymistä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko ELY-keskus maahanmuuttajalasten tapauksessa toiminut lainmukaisesti,
miten turvataan, että ne lapset, jotka ovat saaneet kuntapaikan, saavat jäädä " omaan" kuntaan ja
miten ministeriö voi edesauttaa, ettei ELY-keskuksia johdeta poliittisesti, vaan että päätöksiä tehdään lastensuojelulakia kunnioittaen ja että lähtökohtana on hyvä integraatio?