Eduskunnan puhemiehelle
Vuonna 2006 voimaan tulleessa laissa omaishoidon tuesta määritellään omaishoidon tuki kokonaisuudeksi, johon kuuluvat hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut sekä omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio, vapaa ja omaishoitoa tukevat palvelut. Omaishoitolakiin 1.7.2016 voimaan tulleiden muutosten tarkoituksena on kehittää omaishoitajien vapaa- ja sijaishoitojärjestelmää ja sitä kautta tukea hoitajien jaksamista. Sopimuksen tehneiden omaishoitajien jaksamista tuetaan lisäksi omaishoitajien valmennuksella ja koulutuksella sekä lisäämällä omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksia.
Suomessa on tällä hetkellä 44 000 sopimusomaishoitajaa. Lisäksi Suomessa arvioidaan olevan 20 000 omaista, jotka olisivat oikeutettuja omaishoidon tukeen hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella mutta eivät näitä palveluita saa. Omaishoitajien tilanne on edelleen huono huolimatta hallituksen kärkihankkeesta, jonka tavoitteena on ikäihmisten kotihoidon kehittäminen ja kaikenikäisten omaishoidon vahvistaminen.
Omaishoitoa tukemalla yhteiskunta säästää noin kolme miljardia euroa vuosittain. Valtio on panostanut omaishoitoon lisärahoituksella, mutta kunnat ja maakunnat päättävät lopulta, mihin rahat ohjautuvat. Omaishoidon tuen rahat ovat monin paikoin loppuneet kesken vuotta, ja lisäksi palvelujen saatavuudessa on paljon puutteita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksen mukaan osa kunnista on panostanut lisää omaishoitoon, mutta kehitys on hyvin eritahtista alueittain. Alueiden välille on syntynyt eroja muun muassa omaishoidon tuen kriteereissä, jotka vaihtelevat kuntakohtaisesti ja keskittyvät usein pelkästään hoidettavan fyysisen toimintakykyyn arviointiin psyykkisen toimintakyvyn jäädessä arvioimatta. Usein mielenterveyskuntoutujat jäävät lain takaamien palvelujen ulkopuolelle, vaikka heillä olisi selkeä näyttö vammaisuudesta. Palvelujen vähäisyys tai puuttuminen rasittaa myös omaishoitajaa.
Tavoitteena on oltava, että omaishoitajille taataan nykyistä tasavertaisemmat palvelut asuinpaikasta riippumatta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo varmistaa ja seurata, että omais- ja perhehoidon kehittämiseen tarkoitetut määrärahat käytetään niille tarkoitettuihin kohteisiin ja että omaishoitajille taataan nykyistä tasavertaisemmat palvelut asuinpaikasta riippumatta?