Eduskunnan puhemiehelle
Finanssivalvonta on syksyn 2017 aikana käynnistänyt voimassa olevan euromaksuasetuksen (N:o 924/2009) tulkintaa koskevan uudelleentarkastelun. Asetus koskee euromääräisten maan rajoja ylittävien maksujen hinnoittelua EU-maiden välillä. Tulkintatavan uudelleentarkastelun myötä on käynnistynyt keskustelu myös Suomen sisäisten käteisnostojen hinnoittelusta ja käteisautomaattipalvelua tarjoavien yritysten keskinäisestä kilpailuasetelmasta.
Uudelleentarkastelun taustalla on Suomessa käteisautomaattipalvelua tarjoavien yritysten välinen markkinatilanteen muutos. Tähän vuoteen saakka käteisautomaattipalvelut ovat olleet käytännössä Automatia Pankkiautomaatit Oy:n monopoli, sillä se on pitänyt hallussaan 98 prosentin markkinaosuutta käteisnostojen määrällä mitattuna. Automatia Pankkiautomaatit Oy on kolmen Suomessa toimivan suuren pankin, Nordean, Sammon ja OP-ryhmän, yhdessä omistama yritys. Muut Suomessa toimivat käteisautomaattipalvelun tarjoajat ovat olleet markkinaosuudeltaan pieniä, mutta tilanne on ratkaisevasti muuttumassa. Nokas CMS Oy on nyt julkisuudessa tiedossa olevien sopimustensa myötä kasvattamassa markkinaosuuttaan noin viidennekseen käteisautomaattien määrällä mitattuna.
Käteisautomaattipalvelun markkinoiden kilpailutilannetta on arvioitu viime vuosien aikana muutamaan otteeseen. Vuonna 2009 Kilpailuvirasto antoi sitoumuspäätöksen (964/61/07), jossa Automatia Oy:n ja sen kolmen omistajapankin toiminnallisen, rakenteellisen ja omistussuhteeseen perustuvan yhteyden tulkittiin olevan vertikaalinen linkki, joka muodostaa epäreilun kilpailutilanteen Automatian ja muiden käteisautomaattipalveluita tarjoavien toimijoiden välille. Sitoumuspäätöksessä velvoitettiin Automatian omistavia pankkeja noudattamaan syrjimätöntä ja läpinäkyvää hinnoittelua eri käteisautomaattipalvelun tarjoajia kohtaan.
Käteisautomaattipalvelu on edelleen tärkeä palvelu suurelle osalle suomalaisista. Käteisen rahan saatavuus on edelleen keskeisellä tavalla riippuvainen kattavasta nostoautomaattiverkosta. On valitettavaa, että käteisautomaattien määrä on ollut selvässä laskussa koko 2000-luvun ajan. Samaan aikaan myös pankkikonttorien käteispalvelujen tarjonta on voimakkaasti vähentynyt. Riittävä käteisen rahan saatavuuden turvaaminen on näiden muutosten keskellä tärkeää. Käteisautomaattiverkkoon ja -markkinoihin on syytä kiinnittää huomiota myös poliittisesta näkökulmasta.
Käteisautomaattipalvelujen markkinoilla on taattava yhdenvertainen kilpailuasema kaikille toimijoille, ja markkinoita koskevan sääntelyn ja sen tulkintojen on oltava pitkäjänteisiä ja ennustettavia. Kansalaisille tärkeää palvelua tarjoavien ja siihen investoivien yritysten on pystyttävä luottamaan siihen, että niiden edellytykset kilpailla säilyvät myös tulevaisuudessa. Jos tulkinnat ja säädökset muuttuvat yllättäen, ei yrittäjien toiminnalle ja investoinneille ole edellytyksiä. Samalla on huolehdittava, että käteisautomaattipalvelun tarjoajien välinen kilpailu johtaa kuluttajan kannalta myönteiseen lopputulokseen joko kattavana automaattiverkkona tai matalina käteisnostohintoina. Toimivat, ennustettavat ja tasa-arvoisen kilpailuaseman tarjoavat käteisautomaattimarkkinat toimivat parhaimmillaan yritysten ja palvelua käyttävien kansalaisten eduksi. Tämän varmistamiseksi on huolehdittava siitä, että kaikki toimijat voivat myös nyt ja tulevaisuudessa tarjota palvelujaan vakaassa ja ennustettavassa sääntely-ympäristössä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo varmistaa, että käteisautomaattipalvelua tarjoavat yritykset ovat keskenään yhdenvertaisessa kilpailu-asemassa, että euromaksuasetuksen tulkinta on niille tasapuolinen ja että kilpailu on kuluttajaa hyödyttävää?