Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä. Samalla Innovaatiorahoituskeskus Tekesistä annettu laki ja Finpro -nimisestä osakeyhtiöstä annettu laki ehdotetaan kumottaviksi. Esityksen mukaan Innovaatiorahoituskeskus Tekes muuttuisi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandiksi ja Finpro Oy Business Finland Oy:ksi.
Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.
Esitykseen sisältyvissä säätämisjärjestysperusteluissa lakiehdotusta tarkastellaan perustuslain 124 §:n kannalta. Laki voidaan hallituksen käsityksen mukaan säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Lakiehdotukseen sisältyvän julkisen hallintotehtävän osakeyhtiöön tapahtuvan siirron vuoksi esitetään kuitenkin pyydettäväksi perustuslakivaliokunnan lausunto.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Toiminnan organisointi
Julkisen hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle
Muita seikkoja
Laissa ehdotetaan säädettäväksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista (jäljempänä myös rahoituskeskus) ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä (jäljempänä myös yhtiö). Nykyinen Innovaatiorahoituskeskus Tekes muuttuu lakiehdotuksen 17 §:n 3 momentin mukaan Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandiksi ja Finpro Oy Business Finland Oy:ksi.
Rahoituskeskuksen ja yhtiön tehtävät koskevat muun muassa liiketoiminnan kehittämisen ja kansainvälistymisen edistämistä. Rahoituskeskukselle ja rajoitetusti myös yhtiölle ehdotetaan lisäksi osoitettavaksi valtiontukien myöntämiseen liittyviä tehtäviä.
Rahoituskeskus olisi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan virasto. Yhtiö olisi valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. Lakiehdotuksen perusteluissa korostetaan ajatusta rahoituskeskuksen ja yhtiön muodostamasta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Valtiosääntöoikeudellisesti rahoituskeskuksessa on kuitenkin kyse valtion viranomaisesta ja yhtiössä sellaisesta perustuslain 124 §:ssä tarkoitetusta muusta kuin viranomaisesta, jolle ehdotetaan annettavaksi julkisia hallintotehtäviä.
Yhtiön toimivallasta tehdä valtiontuen myöntö-, muutos- ja maksatuspäätöksiä ehdotetaan säädettäväksi lain 14 §:n 2 momentissa. Sääntely on merkityksellistä perustuslain 124 §:n kannalta. Julkinen hallintotehtävä voidaan perustuslain 124 §:n mukaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.
Perustuslain 124 §:n esitöiden mukaan lähtökohtana on, että julkisen hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle säädetään lailla. Koska etenkin julkisten palvelutehtävien hoitaminen on kuitenkin voitava järjestää joustavasti eikä tällaisten tehtävien antamisesta ole sääntelyn tavoitteiden kannalta tarpeen edellyttää säädettäväksi yksityiskohtaisesti lailla, voidaan hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle säätää tai päättää myös lain nojalla. Tehtävän antamiseen oikeuttavan toimivallan on tällöinkin perustuttava lakiin (, s. 179/I). Perustuslakivaliokunta on todennut, että julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle myös lain nojalla tehtävällä sopimuksella (, s. 48,, s. 2/I,, s. 5/I).
Lakiehdotuksen perustelujen (s. 37) mukaan rahoituskeskus tekee aluksi kaikki rahoituspäätökset ja 2 momentissa tarkoitettujen päätösten tekemisestä säädettäisiin myöhemmin annettavalla valtioneuvoston asetuksella. Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että ehdotetun sääntelyn mukaan yhtiön toimivalta tehdä 2 momentissa tarkoitettuja päätöksiä alkaa lain tullessa voimaan. Jos rahoituspäätösten tekeminen on syytä osoittaa yhtiön tehtäväksi vasta myöhemmin, tulee tästä säätää erikseen, esimerkiksi niin, että 14 §:n 2 momentti tulee voimaan erikseen lailla säädettävänä ajankohtana. Valiokunta muistuttaa lisäksi tässä yhteydessä siitä, että perustuslain säännökset rajoittavat valtuussäännösten tulkintaa samoin kuin valtuuden nojalla annettavien säännösten sisältöä, eikä asetuksella siten voida antaa yleisiä oikeussääntöjä lain alaan kuuluvista asioista (, s. 26,, s. 3/I,, s. 3/I).
Perustuslakivaliokunnan käytännössä on katsottu, että oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimusten toteutumisen varmistaminen perustuslain 124 §:n tarkoittamassa merkityksessä edellyttää, että asian käsittelyssä noudatetaan hallinnon yleislakeja ja että asioita käsittelevät toimivat virkavastuulla (, s. 7/II,, s. 10). Perustuslakivaliokunnan mielestä lakiehdotukseen on perustuslain 124 §:stä johtuvista syistä tarpeen lisätä säännös siitä, että yhtiön palveluksessa olevaan henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen hoitaessaan yhtiölle kuuluvia julkisia hallintotehtäviä (, s. 49—50,, s. 2—3,, s. 5/I).
Perustuslakivaliokunnan mukaan lakiin ei ole perustuslain 124 §:n takia välttämätöntä yleensä sisällyttää viittausta hallinnon yleislakeihin, sillä hallinnon yleislakeja sovelletaan niiden sisältämien soveltamisalaa, viranomaisten määritelmää tai yksityisen kielellistä palveluvelvollisuutta koskevien säännösten nojalla myös yksityisiin niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä (, s. 3/II). Jos sellaista sääntelyn selkeyden vuoksi kuitenkin pidetään tarpeellisena, on viittauksen oltava vastakohtaispäätelmän vuoksi kattava (, s. 3/II,, s. 3/II). Perustuslakivaliokunta huomauttaa, että nyt käsillä olevan lakiehdotuksen perusteluista (s. 41) voi saada sen virheellisen kuvan, että vain jotkut hallinnon yleislaeista tulisivat sovellettaviksi yhtiön hoitaessa julkista hallintotehtävää.
Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan perustuslain 124 §:n mukaan antaa vain viranomaisille. Merkittävänä julkisen vallan käyttämisenä pidetään esimerkiksi itsenäiseen harkintaan perustuvaa oikeutta käyttää voimakeinoja tai puuttua muuten merkittävällä tavalla yksilön perusoikeuksiin (, s. 179/II, ks. esim., s. 6/I ja, s. 5/II).
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Perustuslakivaliokunta esittää,
että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.