Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annettua lakia sekä eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden soveltamisesta annettua lakia.
Ehdotuksen mukaan kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annettu laki olisi voimassa vuoden 2020 loppuun saakka ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden soveltamisesta annettu laki vuoden 2019 loppuun saakka. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian niiden hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen.
Esityksen säätämisjärjestysperusteluissa ehdotuksia on tarkasteltu perustuslain 121 §:ssä säädetyn kunnallisen itsehallinnon sekä perustuslain 15 §:ssä turvatun omaisuuden suojan kannalta.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Arvioinnin lähtökohdat
Sopimukset palveluntuottajien kanssa
Investointeja koskevat rajoitukset
Voimassaolon jatkaminen
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annettua lakia (jäljempänä rajoituslaki) ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden soveltamisesta annettua lakia (jäljempänä myös paras-puitelaki). Sekä rajoituslaki että paras-puitelain velvoitteiden jatkamislaki on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella. Perustuslakivaliokunta totesi, että paras-puitelain velvoitteiden jatkamislaki ei ollut ongelmallinen perustuslain 121 §:n näkökulmasta (). Rajoituslaista antamassaan lausunnossa valiokunta totesi, että ehdotettu sääntely ei muodostunut perustuslain 121 §:ssä turvatun kunnallisen itsehallinnon kannalta ongelmalliseksi ja että sääntelyä ei voida pitää ongelmallisena myöskään perustuslain 15 §:ssä turvatun omaisuudensuojan näkökulmasta ().
Esityksen tavoitteet liittyvät välittömästi vireillä olevan sote- ja maakunta-uudistuksen valmisteluun ja pyrkimyksiin varmistaa sen tavoitteiden toteutuminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kokonaisuuden kannalta epätarkoituksenmukaisia kuntien ja kuntayhtymien oikeustoimia rajoitetaan, jotta turvataan sote- ja maakuntauudistuksen myötä syntyvien maakuntien mahdollisuudet järjestää niiden järjestämisvastuulle siirtyvät palvelut yhdenvertaisesti ja taloudellisesti koko maakunnan alueella.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rajoituslain 3 §:ää. Ehdotetun 1 momentin mukaan kunnan ja kuntayhtymän tulee sisällyttää tämän lain voimaantulon jälkeen tehtäviin ja vuoden 2019 jälkeen voimassa oleviin sopimuksiin yksityisen palvelun tuottajan kanssa ja rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskeviin sopimuksiin sopimusehto, jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisessä järjestämisvastuussa olevalla on oikeus irtisanoa sopimus vuoden 2020 aikana päättymään kahdentoista kuukauden kuluttua irtisanomisesta ilman, että irtisanomisesta syntyy korvausvelvollisuutta. Ehdotetun 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettu sopimusehto on sisällytettävä sellaisiin 1 momentissa tarkoitettuihin yksityisen palvelun tuottajan kanssa tehtäviin sopimuksiin, joiden ennakoitu vuotuinen arvo ylittää kolmekymmentä prosenttia kyseisen kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon osalta viimeisimmän tilinpäätöksen mukaisista vuosittaisista käyttötalousmenoista ja sopimuksen voimassaolo jatkuu vuoden 2020 jälkeen. Jos kunta tai kuntayhtymä tekee tämän lain voimassaoloaikana useamman kuin yhden sopimuksen saman yksityisen palvelun tuottajan kanssa siten, että sopimusten yhteenlaskettu arvo ylittää edellä mainitun rajan, irtisanomisehto on vastaavasti sisällytettävä kaikkiin näihin sopimuksiin. Jos sopimuksia tehdään useiden eri tuottajien kanssa, on irtisanomisehto sisällytettävä sopimukseen, jonka perusteella kolmenkymmenen prosentin raja ylittyy, ja kaikkiin sen jälkeen tehtäviin sopimuksiin.
Ehdotettua sääntelyä ei ole sen perusteluiden (s. 18) mukaan tarkoitettu taannehtivaksi (ks. myös, s. 3). Yksityinen sopijapuoli voi vapaasti arvioida, onko sen kannalta järkevää solmia kunnan tai kuntayhtymän kanssa palvelujen ulkoistamista koskeva sopimus, johon sisältyy korvausvelvollisuuden kieltävä irtisanomisehto. Ehdotus ei siten muodostu ongelmalliseksi perustuslain 15 §:n omaisuudensuojasäännöksestä johdettavan perusteltujen odotusten suojan kannalta. Kyseinen hyväksyttävän päämäärän kannalta oikeasuhtainen ja siirtymäaikaan rajoitettu järjestelmä ei ole ongelmallinen myöskään perustuslain 121 §:ssä turvatun kunnallisen itsehallinnon kannalta (ks., s. 3).
Ehdotetussa 4 §:ssa muutetaan rakennusinvestoinneille myönnettävien poikkeuslupien myöntämisperusteita siten, että poikkeuslupa myönnetään vain, jos investointi on palvelujen saatavuuden turvaamisen kannalta välttämätön ja kiireellinen. Lupahakemuksessa tulee säännöksen 2 momentin mukaan esittää selvitys investointikustannuksista sekä investoinnin muista taloudellisista vaikutuksista.
Rajoituslain voimassaoloaikaa ehdotetaan jatkettavaksi vuodella, koska sote-uudistuksen toteutuminen on lykkääntynyt (ks.). Perustustuslakivaliokunnan mielestä sote-uudistuksen jatkovalmistelu antaa ilmeisellä tavalla aiheen pidentää rajoituslain voimassaoloaikaa. Perustuslaki ei aseta esteitä myöskään paras-puitelain velvoitteiden jatkamiselle (ks. myös).
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Perustuslakivaliokunta esittää,
että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.