Eduskunnalle
Viime vuosina on raportoitu Pohjois-Karjalasta lukuisia tapauksia , joissa salakalastajat ovat pyytäneet saaliiksi äärimmäisen uhanalaisia järvilohia esimerkiksi Pielisjoen Kuurnan voimalaitoksen alapuolelta sekä Ala-Koitajoelta. Tälle kesälle on järvilohen lisääntymisalueella ja samalla kalastuskieltoalueella todettu jo yli 100 kalastusrikkomusta (Iltalehti 9.8.2017).
Järvilohi on uhanalaisempi kuin saimaannorppa ja onkin vaarassa kadota kokonaan. Suuria ongelmia selviytymisessä on myös muilla uhanalaisilla kalalajeilla.
Järvilohen syönnösalueilla tarvitaan täsmällisempiä kalastusrajoituksia, kalastuksenvalvontaa on tehostettava ja lisäksi tarvitaan panostusta kalojen elinolosuhteisiin. Luonnosta pyydetyt noin 20 kutuparia ei riitä luonnonpoikastuotantoon eikä viljelyyn. Syönnösalueelta tulee saada palaamaan entistä enemmän emokaloja kutualueelle.
Luvattomasta kalastuksesta on rangaistuksena normaalisti kahdeksan päiväsakkoa ja kalastusvälineet on mahdollista takavarikoida, mutta nämä toimet eivät pelkästään näyttäisi vähentävän salakalastuksen määrää. Kun kalastetaan alueella, jossa kalastus on kielletty esimerkiksi uhanalaisen kalalajin suojelun näkökulmasta, tulisi rangaistuksen olla suurempi. Tämän lisäksi, mikäli paljastuu, että saaliina on äärimmäisen uhanalainen laji, tulisi siitä olevan korvauksen olla huomattava. Salakalastetun, uhanalaisen kalalajin korvaus tulisi olla määritelty luonnonsuojelulakiin, kuten riistaeläimen. Esimerkiksi uhanalaisen saimaannorpan arvoksi on määritelty noin 10 000 euroa. Korvaussummat riippuvat eläimen uhanalaisuudesta, kannan koosta sekä siitä, kuinka nopeasti laji lisääntyy. Hinnat määrittelee ympäristöministeriö.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin uhanalaisten kalalajien rahallisen arvon määrittämiseksi sekä uhanalaisten kalalajien luvattoman kalastuksen rangaistuksien korottamiseksi.