Eduskuntapeili
Toinen näkökulma Eduskunnan avoimeen dataan.
lauantaina 25. heinäkuuta 2026


Tarkasteluhetki23.6.2026nykyhetki
äänestyspäiväkeskustelumuu istunto
23.6.2026 · 2026/71

KK 653/2017 vp — Kirjallinen kysymys omaishoidon tuen hoitopalkkion ulosmittauksen kieltämisestä — Eduskuntapeili
Asiakirjat ›  KK 653/2017 vp
KK 653/2017 vpKirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys omaishoidon tuen hoitopalkkion ulosmittauksen kieltämisestä

Asian kulku

Asiakirjan sisältö2 228 merkkiä
Mistä tässä on kyse?
Kysymys

Eduskunnan puhemiehelle

Ulosottoa koskevassa lainsäädännössä omaishoidon hoitopalkkio rinnastetaan palkka- ja eläketuloihin, jotka ovat ulosottokelpoisia. Myös korkein oikeus on linjannut ennakkopäätöksessään (KKO:2013:3), että omaishoidon tuen hoitopalkkio on tulona ulosmittauskelpoinen. Tämä tarkoittaa käytännössä ulosotossa olevien omaishoitajien kohdalla sitä, että heille maksettava hoitopalkkio otetaan huomioon tulona määrättäessä heidän tulostaan ulosmitattavissa olevaa määrää.

Ulosoton kohteeksi joutuneen henkilön suojaksi on säädetty eräistä ulosmittauskielloista. Tiettyjen varallisuuserien määrätarkoitukseen myönnettyjen sosiaaliavustusten ja korvausten ulosmittaaminen on kielletty ulosottokaaressa. Määrätarkoitukseen myönnettyjä sosiaaliavustuksia ovat mm. toimeentulotuki, elatustuki, lapsilisä, äitiysavustus, vammaistuki, työttömän peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja asumistuki.

Omaishoidon tuen lain esitöissä todetaan, että hoitopalkkio ei ole sosiaalietuus, vaan se rinnastuu työ/palkkatuloihin, vaikka se ei varsinaisesti palkkaa olekaan. Omaishoitajien taloudellinen tilanne on usein heikko, ja omaishoidon tuen hoitopalkkiolla on usein merkittävä vaikutus omaishoitajien taloudelliseen selviytymiseen, jaksamiseen ja kykyyn selviytyä omaishoitajana. Omaishoidon tukeen sisältyvä hoitopalkkio ei myöskään todellisuudessa ole suhteutettu omaishoitajan tekemän hoidon määrään.

Omaishoidosta syntyy yhteiskunnalle huomattavia säästöjä. Merkittävä osa vanhustenhuollosta ja pitkäaikaishoidosta toteutetaan nykyisin omaishoitona, joka on yhteiskunnalle edullisempaa kuin laitoshoito. Tutkimusten mukaan jo yhdestä omaishoidettavasta henkilöstä syntyy arviolta 30 000—50 000 euron säästöt vuodessa. Huomionarvoista on myös se, että omaishoidon tuki on harkinnanvaraista sosiaalipalvelua, jota kunta järjestää sitä varten varaamiensa määrärahojen rajoissa. Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset ovat tiukat, eikä hoitopalkkiota makseta kevein perustein.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin ministeri aikoo ryhtyä, jotta omaishoidon tuen hoitopalkkioon voidaan soveltaa ulosottokaaren säännöksiä ulosmittauskiellosta?

Allekirjoittajat

Anne LouhelainenEnsimmäinen allekirjoittaja
Anne Louhelainen
Kansanedustaja · Jätetty 2.2.2018 · Häme
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData·haettu 25.7.2026 klo 17.12·varmenna teksti
Vastaus — oikeusministeri · 28.2.2018

Ministerin vastaus

oikeusministeri
Vastaus annettu 28.2.2018 · KKV 653/2017 vp
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData (ministerin vastaus)·haettu 25.7.2026 klo 17.12·varmenna vastaus