Eduskunnan puhemiehelle
Hallitus käynnisti viime vuoden alussa työttömille pakolliset haastattelut kolmen kuukauden välein. Haastatteluiden tarkoituksena on tukea työnhakijaa entistä paremmin työnhaun eri vaiheissa ja näin estää työttömyyden pitkittyminen. Haastatteluita on pidetty hyvänä keinona aktivoida työttömien työllistymistä, mutta huolta ovat aiheuttaneet TE-toimistojen leikatut resurssit. Kaikkiaan hallitus on leikannut niiden toiminnasta kymmeniämiljoonia euroa, kun lisärahoitusta haastatteluja varten on varattu vain 17 miljoonaa euroa.
Hallitus on lukuisia kertoja kehunut haastattelukäytäntöä, jossa jokaista työtöntä pitäisi haastatella kolmen kuukauden välein työllistymisen vauhdittamiseksi. Kasvokkainen palvelu on saanut myönteistä palautetta. TEM:n lokakuisen tilaston mukaan alle kolme kuukautta työttöminä olleista haastatteluihin on päässyt kuitenkin vain 66 prosenttia. Viime aikoina kriittinen palaute puutteellisista tapaamisista on kiihtynyt. Todellisuudessa liian iso joukko työttömiä on haastattelujen ja kohtaamisten ulkopuolella.
Yksi työtön, joka ei pitkittyneestä työttömyydestään huolimatta ole päässyt palvelujen piiriin, lähetti TE-toimijoilta saamansa kirjeen. Siinä kysyttiin, kuinka työtön on toteuttanut kolme kuukautta aiemmin netin välityksellä saamaansa tehtävää, joka kuului: "Lue verkkosivulta työnhakijan oikeuksista ja velvollisuuksista". Työtön vastasi kysymykseen lukeneensa verkkosivulta työnhakijan oikeuksista ja velvollisuuksista, minkä jälkeen hän sai viikon kuluttua vahvistuksen olevansa oikeutettu työttömyyskorvaukseen jatkossakin.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten perusteluissa kuvatun kaltainen tehtävä mitenkään lisää työttömän aitoja työllistymismahdollisuuksia ja
miten hallitus varmistaa riittävät resurssit, jotta kaikki työttömät saadaan aitojen palveluiden pariin?