Eduskuntapeili
Toinen näkökulma Eduskunnan avoimeen dataan.
maanantaina 27. heinäkuuta 2026


Tarkasteluhetki23.6.2026nykyhetki
äänestyspäiväkeskustelumuu istunto
23.6.2026 · 2026/71

KK 34/2018 vp — Kirjallinen kysymys median objektiivisuudesta Suomessa — Eduskuntapeili
Asiakirjat ›  KK 34/2018 vp
KK 34/2018 vpKirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys median objektiivisuudesta Suomessa

Asian kulku

Asiakirjan sisältö2 799 merkkiä
Mistä tässä on kyse?
Kysymys

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen Uutisten mukaan Yleisradio sai Julkisen Sanan Neuvostolta (JSN) peräti viisi langettavaa päätöstä viime vuoden aikana.

JSN on joukkoviestinnän julkaisijoiden ja toimittajien itsesääntelyelin, jonka jäsenten on noudatettava JSN:n laatimia journalistin ohjeita. JSN vastaanottaa yleisöltä kanteluita journalistin ohjeiden epäillyistä rikkomisista.

Kansanvaltainen hallinto ja demokraattinen dialogi ovat kestävällä pohjalla vain silloin, kun ihmisille on tarjolla objektiivista tietoa ja laadukasta uutisointia. Yleisradiolla ja muilla niin kutsutun perinteisen median edustajilla on tässä asiassa suuri vastuu. Tavoite toteutuu parhaiten, kun toimittajat ovat puolueettomia.

Tampereen yliopiston tutkijoiden ja opiskelijoiden yhteistyönä valmistui vuonna 2016 tutkimusartikkeli "Koulutusalan yhteys yliopisto-opiskelijoiden poliittiseen orientaatioon". Se perustuu Tampereen yliopiston opiskelijoille vuoden 2015 eduskuntavaalien edellä tehtyyn kyselyyn, johon vastasi yli tuhat opiskelijaa.

Tutkimusartikkelin mukaan Vihreitä kannatti 47,7 prosenttia ja Vasemmistoliittoa 27,3 prosenttia journalistiopiskelijoista. SDP:n kannatus oli 11,4 prosenttia. Näiden vihervasemmistoryhmien yhteenlaskettu kannatus oli siis 86,4 prosenttia journalistiopiskelijoiden keskuudessa.

Tampereen yliopiston tutkimus on samansuuntainen kuin Mediaviikko-lehden kysely vuodelta 2010. Sen mukaan toimittajista puolet on vasemmistolaisia.

Tilanne on huolestuttava. Ihanteellista olisi, jos toimittajiksi hakeutuisi poliittisesti neutraaleja henkilöitä, jotka eivät anna ideologian vaikuttaa työhönsä.

Pelkkä puoluekannan olemassaolo ei tietenkään sellaisenaan määrää toimittajan tuottaman uutistekstin sävyä, mutta Helsingin yliopiston viestinnän tutkija Anu Kantola on havainnut omassa tutkimuksessaan, että Suomen nuorin toimittajasukupolvi painottaa erityisen paljon juuri omien mielipiteiden ilmaisemista. Tämä seikka yhdistettynä vihervasemmiston suureen edustukseen tulevien toimittajien keskuudessa on vahingollinen yhdistelmä. Tunteisiin vetoavat kolumnit ja poliittisesti vinoutuneet uutiset ovat kaukana objektiivisen tiedonvälityksen ihanteista.

Riippumattomina markkinoitujen uutisvälineiden puolueellisuus on aina huono asia riippumatta siitä, mihin suuntaan puolueellisuus osuu, koska vinoutuminen johtaa yksipuoliseen tiedottamiseen.

Kylmiin faktoihin perustuvan uutisoinnin sijaan on yleistynyt toimittajien omaa tarinankerrontaa ja mielipidemaalaamista korostava uutisointitapa. Keskivertolukijan on vaikeaa tehdä sävytetyn uutisen pohjalta täysipainoista analyysia tapahtumista ja ilmiöistä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä edistääkseen objektiivista uutisointia Suomessa?

Allekirjoittajat

Ville TavioEnsimmäinen allekirjoittaja
Ville Tavio
Kansanedustaja · Jätetty 16.2.2018 · Varsinais-Suomi
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData·haettu 27.7.2026 klo 05.05·varmenna teksti
Vastaus — liikenne- ja viestintäministeri · 8.3.2018

Ministerin vastaus

liikenne- ja viestintäministeri
Vastaus annettu 8.3.2018 · KKV 34/2018 vp
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData (ministerin vastaus)·haettu 27.7.2026 klo 05.05·varmenna vastaus