Eduskunnan puhemiehelle
Alkoholiriippuvuus on neurobiologinen sairaus, joka hoitamattomana johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Perinnöllinen alttius vaikuttaa merkittävästi alkoholiriippuvuuden kehittymiseen, eikä sairastuminen vaadi välttämättä pitkäaikaista tai runsasta alkoholin käyttöä.
Uusi alkoholilaki tulee voimaan kokonaisuudessaan 1.3.2018, mutta osa muutoksista tuli voimaan jo 1.1.2018. Kaupat saivat vuodenvaihteen jälkeen myydä alkoholijuomia, joiden enimmäisvahvuus on 5,5 prosenttia. Lisäksi vaatimus juoman valmistamisesta käymisteitse poistui jo 1.1.2018. Tämä tarkoittaa sitä, että ruokakaupoissa, elintarvikekioskeissa ja huoltoasemilla myydään uusina alkoholijuomina A-olutta, nykyistä vahvempia siidereitä ja kaikkia väkevistä alkoholijuomista valmistettuja long drink -juomasekoituksia. Ravintoloiden aukioloa koskeva sääntely poistettiin, mutta anniskeluaikoja koskevat muutokset tulevat voimaan vasta 1.3.2018. Aiemmin toteutettuja myyntiä vapauttavia alkoholipoliittisia uudistuksia on seurannut alkoholin kulutuksen kasvu, joka on lisännyt erityisesti kroonisia terveyshaittoja, kuten alkoholiriippuvuutta. Ei ole syytä epäillä, etteikö niin tapahtuisi nytkin.
Tilanne päihdepalvelujen määrän ja laadun suhteen on useissa kunnissa jo nyt katastrofaalinen, eikä palveluja ole saatavilla tasapuolisesti lakien edellyttämällä tavalla (Perustuslaki 19 §; Sosiaalihuoltolaki 3 §, 4 §, 11 §, 12 §, 14 § ja 17 §; Päihdehuoltolaki 3 §, 6 §, 7 § ja 8 §; Terveydenhuoltolaki 50 §; Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 8 §). Tästä huolimatta päihdepalvelujen laatua jatkuvasti heikennetään ja niiden määrää vähennetään.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä päihdepalveluiden saattamiseksi lakien edellyttämälle tasolle?