Eduskunnan puhemiehelle
Suomen lainsäädäntö ja Kansaneläkelaitos kohtelevat varsin eri tavalla biologisia vanhempia ja adoptioperheiden vanhempia. Esimerkiksi vanhempainvapaat ovat kriteereiltään adoptioperheiden osalta hyvin erilaisia verrattuna biologista lastaan kotona hoitaviin vanhempiin. Käytännössä adoptiovanhemmat ovat biologisia vanhempia heikommassa asemassa, eivätkä heidän oikeutensa osallistua demokraattiseen päätöksentekoon toteudu.
Adoptiolapsen vanhemman, etenkin äidin, vanhempainvapaan edellytykset poikkeavat merkittävästi biologisten vanhempien saamasta tuesta. Biologisten vanhempien osalta äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan maksamisessa tuen saajan työskentely tai opiskelu huomioidaan siten, että työskentelyyn tai opiskeluun käytetyn päivän osalta äitiys-, isyys- tai vanhempainraha maksetaan minimimääräisenä. Adoptioisille voidaan maksaa isyysrahaa samoilla ehdoilla kuin biologisille isille, mutta adoptioäiti ei voi saada äitiysrahaa, joten vanhemmuuden tuki adoptioäidille toteutuu ainoastaan vanhempainrahan kautta. Adoptioperheelle maksettava vanhempainraha eroaa kuitenkin biologisten vanhempien vanhempainrahasta siten, että adoptiovanhemman työskentely katkaisee vanhempainrahan maksun kokonaan. Näiden vanhempainrahan ehtojen seurauksena adoptioäidit ovat merkittävästi huonommassa asemassa kuin biologiset vanhemmat.
Kansaneläkelaitoksen ohjeiden mukaan työntekoon rinnastetaan muun muassa luottamustehtävän hoitaminen siltä osin kuin siitä maksetaan palkkaa. Kela on aiemmin soveltanut tätä linjaa siten, että työnteoksi lasketaan myös luottamustoimi, josta maksetaan palkkiota, vaikka asianosainen luottamushenkilö kieltäytyisi palkkiosta. Käytännössä esimerkiksi osallistuminen kunnalliseen päätöksentekoon katkaisee adoptiovanhemmalle maksettavan vanhempainrahan maksun kokonaan. Kelan käytäntö estää adoptiovanhempaa hoitamasta luottamustehtävää, johon hänet on vaaleilla valittu, mikäli hän ei halua menettää vanhemmuuden tukeaan kokonaan. Tilanne on demokraattisen osallistumisen kannalta täysin kestämätön. On täysin tarpeetonta, että adoptioperheitä kohdellaan merkittävällä tavalla eri periaatteilla kuin biologisten lasten perheitä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus tekee parantaakseen adoptioperheiden tasa-arvoa suhteessa biologisiin vanhempiin sekä
mitä hallitus tekee poistaakseen selkeän epäkohdan, joka estää adoptiovanhempia, etenkin adoptioäitejä, osallistumasta esimerkiksi kunnalliseen päätöksentekoon?