Eduskunnan puhemiehelle
Suomen betonitehtaissa syntyy vuosittain noin 0,5 miljoonaa tonnia neitseellistä sivuvirtabetonia eli niin sanottua puhdasta jätebetonia, joka on koostumukseltaan täsmälleen samaa kuin asiakkaille toimitettavat tuotteet. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi asuntojen välipohja- tai seinäelementit ja juomavesikaivon renkaat. Tällä hetkellä Suomessa ei ole mahdollista hyötykäyttää betonimursketta ilman erillistä ympäristölupaa esimerkiksi luiskaverhouksina, paahdealueiden pintana tai kivikoreissa. Näin ollen betoni on aina peitettävä, ellei yritys hae sen muulle käytölle ympäristölupaa, mikä tarkoittaa hankkeelle ainakin vuoden viivästymistä. Sivuvirtabetonin käyttö erilaisissa maisemarakennusratkaisuissa on Euroopassa hyvin yleistä. Näissä ratkaisuissa yhdistyy kierrätysmateriaalin käyttö toimivalla, hyödyllisellä ja esteettisellä tavalla. Betonimurskeen käyttö asuntokohteiden maarakentamisessa ei myöskään tällä hetkellä ole mahdollista, ja se edellyttäisi MARA-asetuksen muuttamista.
Suomen rakennusjätteen kierrätysaste on hyvin matala, vain noin 30 %. Rakennusjätteen korkeampaan kierrätysasteeseen pyrkiminen on oleellista kokonaisvaltaiseen kiertotalouteen siirtymisen, jätteen vähentämisen ja ilmastopäästöjen hillitsemisen kannalta. Rakennusjätettä on mahdollista jalostaa uusiksi tuotteiksi ja raaka-aineiksi. Lain mukaan jätteestä jalostetut jakeet pysyvät jätteenä. Jotta jätettä voidaan kokonaisvaltaisesti uusiokäyttää, se vaatii niin sanotun End of Waste -statuksen eli viranomaisen antaman luvan uusiokäytölle. Tämän statuksen antaminen neitseelliselle jätebetonille edistäisi huomattavasti betonin kierrätystä, ja esimerkiksi betonimursketta voitaisiin tällöin käyttää raaka-aineena ilman, että sen katsotaan olevan jätettä.
Fossiilisesta öljystä tehdyn betonin valmistus on erittäin hiili- ja energiaintensiivistä. Betonia tulisi hyödyntää ja uudelleenkäyttää mahdollisimman pitkään, jotta fossiilisen raaka-aineen ja energian kulutus vähenee. Valitettavasti tällä hetkellä lainsäädäntö ei mahdollista betonin täysivaltaista laajaa uusiokäyttöä. Lisäksi erittäin oleellista ilmastopäästöjen hillitsemisen kannalta on fossiilisen betonin korvaaminen kestävimmillä ja vähähiilisimmillä materiaaleilla. Betonin korvaamista kestävillä ja hiiltä sitovilla materiaaleilla, kuten puulla, tulee edistää.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin ministeri aikoo ryhtyä, että betonia voidaan hyötykäyttää entistä laajemmin osana kiertotalouteen siirtymistä ja
miten betonin korvaamista kestävillä ja vähähiilisillä materiaaleilla edistetään osana ilmastonmuutoksen hillintää?