Hallituksen esitys eduskunnalle yksityistielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 147/2017 vp) täydentämisestä

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi hallituksen esitystä yksityistielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Esityksessä ehdotetaan, että kuntien tielautakuntien lakkauttamisesta johtuvat muutokset toteutettaisiin tehtäväsiirroilla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (ELY-keskus) tai säilyttämällä tehtäväkokonaisuudet niissä ELY-keskuksissa, joissa niitä nykyäänkin pääosin hoidetaan.

Valtionavustuksia koskevaa yksityistielain pykäläehdotusta muutettaisiin poistamalla siitä maakuntauudistukseen liittyvät viittaukset ja säilytettäisiin valtionavustusten myöntämistehtävä ELY-keskuksilla. Esitykseen sisältyy myös useita alkuperäistä hallituksen esitystä selkeyttäviä muutosehdotuksia.

Lakien voimaantuloa ehdotetaan aikaistettavaksi siten, että lait tulisivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

YLEISPERUSTELUT

1

Johdanto

alkuperäinen esitys Hallituksen esityksessä yksityistielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 147/2017 vp), jäljempänä, on ehdotettu maakuntauudistuksen aikataulusta johtuen, että esitykseen sisältyvät lait tulisivat voimaan vuoden 2020 alusta. Kyseessä on maakuntalain (HE 15/2017 vp) täytäntöönpanoon liittyvä erillislaki.

Alkuperäisessä esityksessä ehdotettu yksityistielaki korvaisi vuonna 1963 voimaan tulleen lain yksityisistä teistä. Ehdotetulla yksityistielailla joustavoitettaisiin, kevennettäisiin ja modernisoitaisiin erityisesti tiekuntia koskevaa sääntelyä. Lakiehdotuksen mukaan kuntien tielautakuntia koskevista säännöksistä luovuttaisiin, ja niille aiemmin kuuluneet tehtävät siirrettäisiin muille viranomaisille.

Tässä täydentävässä esityksessä ehdotetaan poistettavaksi maakuntauudistusta koskevat kirjaukset yksityistielakiehdotuksesta. Poistettavat kirjaukset koskevat viranomais- ja valtionavustustehtäviä. Tarkoituksena on, että syksyllä 2018 annetaan erillinen hallituksen esitys, jossa huomioidaan maakuntauudistuksen tarpeet.

2

Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Tämän esityksen tavoitteena on nopeuttaa niiden yksityisteiden tienpidolle myönteisten vaikutusten syntymistä, joita alkuperäisellä esityksellä tavoitellaan.

Alkuperäisessä esityksessä ehdotettiin, että yksityistielaki tulisi voimaan vuoden 2020 alusta maakuntauudistuksen aikataulusta johtuen. Yksityistielakiehdotuksen liitynnät maakuntauudistukseen ovat kuitenkin vähäiset. Tämän vuoksi ehdotetaan, että lait tulisivat voimaan jo vuoden 2019 alusta.

Alkuperäisessä esityksessä ehdotettiin, että lakkautettavien kuntien tielautakuntien tehtävät siirrettäisiin kunnan kadunpitovelvollisuuden arviointiin, tiekunnan kokouksen koollekutsumiseen ja hallintopakkokeinojen käyttämiseen liittyen maakuntauudistuksen yhteydessä perustettavalle Valtion lupa- ja valvontavirastolle. Tässä esityksessä ehdotetaan, että tielautakuntien tehtävät hoidettaisiin vuoden 2019 ajan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY-keskus).

Alkuperäisessä esityksessä yksityistieavustuksia koskevia säännöksiä ehdotettiin uudistettavaksi karsimalla avustuskriteereitä ja siirtämällä valtionavustusten jakaminen vuonna 2020 toimintansa aloittavien maakuntien tehtäväksi. Tässä esityksessä ehdotetaan valtionavustusten avustustehtävä hoidettavaksi vuoden 2019 ajan edelleen ELY-keskuksissa.

Lisäksi tässä täydentävässä esityksessä ehdotetaan alkuperäistä yksityistielakiehdotusta selkeyttäviä, lähinnä teknisluonteisia muutoksia.

Maakuntauudistukseen liittyvät muutokset ehdotettuun yksityistielakiin on tarkoitus tuoda eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä 2018.

3

Esityksen vaikutukset

Yksityistielakiehdotuksen liitynnät maakuntauudistukseen ovat vähäiset, ja on arvioitu, että maakunnille ja Valtion lupa- ja valvontavirastolle ehdotetut tehtävät voitaisiin hoitaa vuoden 2019 ajan ELY-keskuksissa. ELY-keskus on myös nykyisen lain mukaan toimivaltainen tutkimaan tieosakkaan tai tiekunnan aloitteesta kysymyksen kunnan velvollisuudesta ottaa tienpito hoidettavakseen. Tässä ei siten olisi kyse ELY-keskuksille annettavasta uudesta tehtävästä.

Tiekunnan kokouksen koolle kutsumiseen valtuuttaminen ja teettämisuhan asettaminen tienpitoa koskevaan toimenpiteeseen velvolliselle olisivat ELY-keskukselle uusia tehtäviä. Tehtäväkokonaisuus on kuitenkin pieni. Lisäksi tehtävien luonteesta johtuen niiden tarve ei ole kovin yleinen, ja suurella todennäköisyydellä ELY-keskukselle ei tulisi tehtäviä näihin tehtäväkokonaisuuksiin liittyen vuonna 2019.

ELY-keskusten, kuten myös kuntien, valtionavustusprosessien mukauttaminen uuden lain ja uusien avustuskriteerien edellyttämällä tavalla aikaistuisi vuodella. Koska uuden lain voimaantulosta lähtien avustuskelpoisuus myös kuntien avustusten osalta edellyttäisi perustettua tiekuntaa, on voimaantulon aikataululla vaikutusta myös nykyisin järjestäytymättömien yksityisteiden toimintaan, ja on odotettavissa, että osa nyt järjestäytymättömistä yksityisteistä muuttaisi toimintansa tiekunta-muotoiseksi vuoden 2018 aikana ollakseen avustuskelpoisia uuden lain tullessa voimaan. On myös mahdollista, että uudet avustuskriteerit eivät olisi vielä vuonna 2019 avustusta hakevien tiekuntien tiedossa, jolloin avustuskelvottomia hakemuksia lähetettäisiin sekä kunnille että ELY-keskuksiin.

ELY-keskusten työmäärä avustusviranomaisena voi lisääntyä jonkin verran johtuen avustuskriteerien muutoksesta. Avustuskriteerien muutos laajentaisi avustuskelpoisten yksityisteiden määrää merkittävästi, mikä voi lisätä avustushakemuksia tämän hetkisestä tilanteesta. Avustushakemuksien kasvun voidaan odottaa työllistävän hakemusten käsittelijöitä jonkin verran nykyistä enemmän. Avustushakemusten määrän mahdollista kasvua on vaikea arvioida, mutta oletettavasti kyseessä oleva lisääntynyt työmäärä voitaisiin hoitaa nykyisellä henkilöstöllä.

Avustuskriteerien muutos aiheuttaa mahdollisesti lisätyötä ELY-keskuksissa ja kunnissa myös yksityistieavustuskokonaisuuden uudelleenorganisointina mm. lomakkeiden ja ohjeiden päivittämisen ja yleisen avustusjärjestelmän päivittämisen takia. Tähän mahdollisesti lisääntyvään työmäärään voidaan vaikuttaa ELY-keskusten osalta esimerkiksi avustusten jakoa koskevalla Liikenneviraston ohjeistuksella. Koska hallitusohjelmassa yksityisteiden valtionavustuksiin on siirretty 10 miljoonaa vuosille 2017-2019, Liikenneviraston ohjeistuksen säilyttäminen ja näin ollen mahdollisimman pienten muutosten tekeminen avustuskäytäntöihin vuonna 2019 olisi perusteltua.

Uuden lain soveltamisen aikaistuminen vuodella tarkoittaisi myös kuntien rakennusvalvontaviranomaisille sekä käräjäoikeuksille siirtyvien tehtävien siirtymistä uusille viranomaisille vuotta aiemmin. Ehdotetulla uudella yksityistielailla siirrettäisiin kuntien rakennusvalvontaviranomaisille luvat rakennusten ja kasvillisuuden poistosta sekä poikkeuksen myöntäminen rakentamisrajoitukseen. Käräjäoikeuteen on ehdotettu siirrettävän yksityistieasioita koskevat moitekanteet. Lain voimaantulon aikaistuminen vuodella aiheuttanee näille viranomaisille vuoden 2018 syksyksi tehtävien siirron valmisteluista johtuvaa työtä.

Silloin, kun tie johdettaisiin Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen tai muun erityisiä luontoarvoja sisältävän alueen läheisyyteen, luonnonsuojelulain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu viranomainen olisi ehdotetun uuden yksityistielain mukaan asianosainen. Maakuntauudistuksen yhteydessä mainittu luonnonsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukainen tehtävä on siirtymässä uuteen Valtion lupa- ja valvontavirastoon vuoden 2020 alusta.  Vuoden 2019 ajan tehtävä kuuluu ELY-keskukselle kuten nykyisinkin eikä tämän johdosta lain aikaistaminen muuta nykytilannetta.

4

Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä alkuvuodesta 2018.

21 päivänä helmikuuta 2018 pidettiin liikenne- ja viestintäministeriössä täydentävään hallituksen esitykseen liittyvä kuulemistilaisuus, johon osallistui edustajia maa- ja metsätalousministeriöstä, Maanmittauslaitokselta, maaoikeuksista, kunnista sekä eri kansalaisjärjestöistä ja yhdistyksistä. Kuulemistilaisuuden lisäksi pyydettiin toimittamaan kirjallisia kommentteja liikenne- ja viestintäministeriön kirjaamoon 22 päivään helmikuuta 2018 mennessä.

Kuulemistilaisuudessa hallituksen esitysluonnoksella esitettyjä muutoksia pidettiin pääosin hyvinä, ja esille tuotiin muutamia kommentteja ja kehitysehdotuksia. Ehdotukset liittyivät lähinnä jo annetun hallituksen esityksen kohtiin, joita täydentävällä hallituksen esityksellä ei sisällöllisesti oltaisi muuttamassa. Huomiot koskivat kalojen vaellusreittien turvaamista ja yleisemmin ympäristönäkökohtien huomioimista, avustuskriteerejä, yksityistien ulkopuolista käyttöä, yksityisteiden suoja- ja näkemäalueita sekä tielautakuntien lakkauttamisesta johtuvia viranomaistehtävien siirtoja. Kuntien osalta nostettiin esiin hyvin tiukka aikataulu lain voimaantulon osalta.

Kirjallisia kommentteja toimittivat Metsäteollisuus, Helsingin kaupunki, Kirkkonummen kunta, OTSO Metsäpalvelut Oy, Tuomariliitto sekä yksityiset henkilöt. Kommenteissa lähtökohtaisesti kannatettiin ja pidettiin hyvänä ehdotuksella tehtäviä muutoksia. Ehdotukset liittyivät osittain jo annetun hallituksen esityksen kohtiin, joita täydentävällä hallituksen esityksellä ei sisällöllisesti oltaisi muuttamassa. Ehdotukset koskivat valtionavustusten käsittelyn keskittämistä, oikeudenkäyntikuluja, maaoikeusinsinöörin osallistumista käräjäoikeuksissa tiekunnan riita-asioiden ratkaisemiseen sekä yksityistielossien asemaa mm. valtionavun kannalta. Ehdotukset koskivat myös käyttömaksun takautuvan määräämisen aikarajan pituutta, tieosakkaan äänioikeuden äänileikkurin toimivuutta, maksuunpanoluettelon voimaantuloa sekä tiekunnan päätöksen moittimisen määräajan pituutta.

Kommentit otettiin valmistelussa huomioon ja niiden toteuttamismahdollisuudet arvioitiin. Harkittu maksujen takautumista koskeva aikarajan muutos muutettiin kolmesta vuodesta takaisin yhteen vuoteen johtuen takautuvan selvittelyn haasteellisuudesta sekä mahdollisesta riitaisuudesta silloin, kun kyseessä on yksityistien ulkopuolinen käyttö. Maksuunpanoluettelon voimaantuloa muutettiin niin, että voimassa olevan lain tavoin maksut voitaisiin panna täytäntöön heti, eikä vasta yksikkölaskelman ollessa lainvoimainen, mihin voisi riitaisessa tapauksessa mennä vuosia.

Kuulemistilaisuudessa nostettiin esiin yksityisteiden vesistön ylitysrakenteiden merkittävä vaikutus kalankulkuun liittyvissä ongelmissa. Tilaisuudessa ehdotettiin asian huomioimista yksityistielain mukaisten avustusten kriteereissä. Avustuskriteerit on alkuperäisessä hallituksen esityksessä karsittu mahdollisimman vähäisiksi, minkä tavoitteena on ollut jättää mahdollisimman paljon liikkumavaraa maakunnille ja kunnille määrittää avustustensa painopisteitä. Täydentävän hallituksen esityksen viimeistelyssä ei siksi päädytty täydentämään avustuskriteereitä yksityiskohtaisilla vaatimuksilla. On selvää, että avustuksia ei kuitenkaan pitäisi myöntää hankkeisiin, joille ei ole asianmukaisia lupia. Ympäristöoikeudellisen läpäisyperiaatteen korostamiseksi valmistelussa on myös lisätty ympäristön huomioimiseen liittyviä kirjauksia tien kunnossapitoon koskevaan säännökseen, jotta ympäristönäkökohdat tunnistettaisiin keskeisiksi huomioitaviksi asioiksi paitsi tien rakentamisessa myös muussa tienpidossa. Ympäristönäkökohtien huomioimiseksi keskeistä on itse säännösten ohella muun muassa yksityistietoimituksia suorittavien toimitusinsinöörien riittävä osaaminen esimerkiksi tunnistaa tapaukset, joissa yleisen edun valvonnasta vastaavat ympäristö- tai muut viranomaiset on kutsuttava asianosaisina toimitukseen. Myös yksityistietoimijoiden tiedon lisääminen ympäristöllisistä vaatimuksista ja esimerkiksi vesistöjen ylityksissä käytettävien rumpujen vaikutuksista kalojen kulkuun on tärkeää.

5

Riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy eduskunnalle 2 päivänä maaliskuuta 2017 annettuun hallituksen esitykseen maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi (HE 15/2017 vp). Maakunnille siirtyisi maakuntalakiluonnoksen 6 §:n 1 momentin 15 kohdan mukaan muun muassa yksityisteiden valtionavustustehtävä.

Esitys on perustuslain 71 §:ssä tarkoitettu täydentävä esitys ja se tulee käsitellä yhdessä alkuperäisen esityksen kanssa.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1

Lakiehdotusten perustelut

3 §.

Määritelmät.

Pykälän 1 momentin 13 kohdassa tieyksikkö muutettaisiin tieyksikkömääräksi vastaamaan perustelutekstiä. Ruotsinkieliseen tekstiin tehtäisiin kielellinen korjaus.

6 §.

Tieoikeus muun kuin kiinteistön hyväksi.

2 momentissa

Pykälänsäädettäisiin lisätieoikeuden perustamisesta valtion tai kunnan hyväksi tilanteessa, jossa näillä ei ole omistuksessa tai hallinnassa kiinteistöä yksityistien vaikutuspiiriin kuuluvalla alueella. Edellä mainittujen tahojen lisäksi mukana ollut maininta maakuntaan poistettaisiin, sillä oikeus olisi voimassa olevan lain tavoin vain valtiolla ja kunnalla.

Ruotsinkieliseen tekstiin tehtäisiin kielellinen korjaus.

13 §

Yksityisen tien lakkaaminen ja muuttuminen kaduksi.

momentissa

.Pykälän 2muutettaisiin Valtion lupa- ja valvontavirasto toimivaltaiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi, sillä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten esitetään jatkavan tämän, heidän vastuullaan nykyisinkin olevan tehtävän, hoitamista. Toimivaltaisella ELY-keskuksella tarkoitetaan ELY-keskusta, jossa on liikennevastuualue, ja jonka alueella yksityistie sijaitsee.

Ruotsinkieliseen tekstiin ehdotetaan joitain kielellisiä tarkennuksia.

18 §.

Tieoikeutta ja muita tiehen liittyviä oikeuksia koskeva päätöksenteko.

4 momentin

Pykälän1 lauseeseen esitetään lisättäväksi sana ”rakennelma”, jotta pykälä vastaisi paremmin 5 §:n 3 momenttia.

21 §.Tien rakentaminen Natura 2000 -verkostoon sisältyvällä alueella tai sen läheisyydessä.Pykälässä Valtion lupa- ja valvontavirasto muutettaisiin toimivaltaiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi, sillä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten esitetään jatkavan tämän, heidän vastuullaan nykyisinkin olevan tehtävän, hoitamista.

23 §.Teettämisuhka.Pykälässä Valtion lupa- ja valvontavirasto muutettaisiin toimivaltaiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi, sillä ELY-keskusten esitetään hoitavan tätä tehtävää vuoden 2019 aikana. Kyseessä olisi uusi, mutta pieni tehtäväkokonaisuus ELY-keskuksille. Toimivaltaisella ELY-keskuksella tarkoitettaisiin ELY-keskusta, jossa on liikennevastuualue, ja jonka alueella yksityistie sijaitsee. Tehtävä olisi ELY-keskuksille uusi ja on arvioitu, että sen hoitaminen ei vaatisi lisäresursointia.

Ruotsinkieliseen tekstiin tehtäisiin kielellinen korjaus.

24 §.

Tien kunnossapito.

1 momenttiin

Pykälää ehdotetaan täydennettäväksi niin, että kunnossapitoa koskevassa säännöksessä velvoitettaisiin huomioimaan vastaavia asioita kuin tien rakentamisessakin. Pykäläntehtävän lisäyksen mukaan tie olisi kunnossapidettävä niin, että tiestä tai sen käyttämisestä ei aiheudu kenellekään tarpeetonta haittaa tai häiriötä taikka tarpeetonta haittaa ympäristölle tai muuta yleisen edun loukkausta. Kunnossapidossa olisi otettava huomioon myös liikenneturvallisuus. Muotoilu vastaa 19 §:n 2 momenttia. Kyseessä olevat vaatimukset on tärkeää huomioida koko yksityistien elinkaaren ajan, eivätkä ne liity ainoastaan tien rakentamisvaiheeseen.

3 momentti Pykälään ehdotetaan lisättäväksi, jossa viitattaisiin luonnonsuojelulakiin, vesilakiin (587/2011), muinaismuistolakiin, metsälain 3 lukuun ja ympäristönsuojelulakiin (527/2014) sekä muuhun lainsäädäntöön 19 §:n 3 momentti vastaavalla tavalla. Myös tien kunnossapidossa on huomioitava muun ympäristölainsäädännön vaikutukset, sekä muun lainsäädännön mukaan mahdollisesti luvanvaraiset toimenpiteet.

29 §.Tien käytön kieltäminen ja rajoittaminen sekä tien sulkeminen.Pykälässä säädettäisiin sellaisen tien käytön kieltämisestä ja rajoittamisesta, jota valtio tai kunta avustaa. Edellä mainittujen tahojen lisäksi mukana ollut maininta maakuntaan poistettaisiin, sillä voimassa olevan lain tavoin vain valtiolla ja kunnalla on avustusmahdollisuus.

Ruotsinkieliseen tekstiin tehtäisiin kielellinen korjaus.

35 §.

Tienpitovelvollisuuden jakaminen ja tieyksiköt.

1 momenttiin

4 momenttiin

Pykälänesitetään lisättäväksi pykälää tarkentavat lisäykset, jotta esimerkiksi rakentamisyksiköitä jaettaessa voitaisiin ottaa huomioon myös tiedossa oleva tien tuleva käyttö. Lisäys edistää tieosakkaiden kesken tehtävän tienpitovelvollisuuden ja sen kustannusten jakautumista oikeudenmukaisemmin, kun tarkastelua laajennettaisiin rakentamisen aikaisten tieyksiköiden osalta myös mahdolliseen tiedossa olevaan tulevaan käyttöön. Lisäksi pykälänesitetään lisättäväksi maininta, että järjestäytymättömällä tiellä tieyksiköinnistä päätetään tieosakkaiden kesken tehtävällä päätöksellä, mikä selventäisi järjestäytymättömien teiden osakkaiden päätöksentekoa.

Ruotsinkieliseen tekstiin ehdotetaan joitain kielellisiä tarkennuksia.

40 §.

Korvaus aikaisemmin rakennetusta tiestä.

1 momenttiin

Pykälänesitetään lisättäväksi kohta ”tieosakkaan tienkäyttö huomattavasti lisääntyi”. Tarkoituksena on mahdollistaa huomattavasti ennakoidusta tienkäytöstä suurempana toteutuneen tienkäytön huomioiminen ja oikeudenmukaisen kustannusjaon toteutuminen. Lisäksi monimutkaista virkettä esitetään selkeytettävän helpommin ymmärrettävään muotoon.

Ruotsinkieliseen tekstiin ehdotetaan joitain kielellisiä tarkennuksia.

41 §.

Tiemaksun ja käyttömaksun määrääminen.

1 momenttiin

Pykälänesitetään lisättäväksi maininta tiekunnan kokouksesta sekä kohta ”käyttömaksujen perusteet ja tarvittaessa käyttömaksut”. Lisäyksillä selvennettäisiin, missä kyseinen asia voitaisiin määrätä. Lisäksi lisättäisiin tiemaksujen rinnalle maininta käyttömaksujen perusteista ja tarvittaessa myös käyttömaksuista, mikäli hoitokunta tai toimitsijamies ei ole käyttömaksuja määrännyt ja tiekunnan kokouksessa halutaan asiasta päättää. Käyttömaksujen perusteiden määrääminen on tiekunnan kokouksen tehtävä jo annetussa esityksessä. Tältä osin pykälää vain täsmennettäisiin.

2 momentista Lisäksipoistettaisiin sana lainvoimainen, jotta ei olisi epäselvyyttä, voidaanko 91 §:ä soveltaa maksujen määräämiseen.

4 momenttiin Pykälänesitetään lisättäväksi tarkennus, joka selventää, että pykälässä tarkoitetuilla käyttömaksuilla ei tarkoiteta 39 §:n mukaisia käyttömaksuja. Tämä selvennys on katsottu tarpeelliseksi, sillä 39 §:ssä takautuvasti perittäväksi määrättävien käyttömaksujen aikaraja on 3 vuotta ja 41 §:ssä 1 vuosi. On nähty, että ulkopuolisen tienkäytön ollessa kyseessä vuosi on sopiva aika määrätä käyttömaksut jälkikäteen maksettavaksi, mutta tieosakkaiden ollessa kyseessä sopiva aika voisi olla pidempi.

Ruotsinkieliseen tekstiin ehdotetaan joitain kielellisiä tarkennuksia.

42 §.

Tiemaksun ja käyttömaksun periminen.

1 momenttia

Pykälänehdotetaan muutettavaksi niin, että tiekunnan, toimitsijamiehen tai hoitokunnan määräyksen perusteella muutettaisiin muotoon maksuunpanoluettelon tai tiekunnan muutoin vahvistaman käyttömaksun perusteella. Ehdotettu muotoilu on täsmällisempi ja selkeämpi, ja antaa mahdollisuuden määrätä käyttömaksut myös maksuunpanoluettelon hyväksymisen yhteydessä.

Ruotsinkieliseen tekstiin ehdotetaan joitain kielellisiä tarkennuksia.

43 §.

Korvaus tien kuntoon panemisesta.

1 momenttiin

Pykälänehdotetaan lisättäväksi kohta ”käyttänyt tietä 27 §:n vastaisesti”, mikä täsmentää pykälän tarkoitusta lisäten tieosakkaalle kohdistuvan korvausvelvollisuuden vaatimukseksi 27 §:ssä mainitut kriteerit.

Ruotsinkieliseen tekstiin ehdotetaan joitain kielellisiä tarkennuksia.

49 §.

Tiekunnan perustaminen.

1 momenttiin

Pykälänehdotetaan lisättäväksi maininta ”jonkun tieosakkaan toimesta 61 §:n mukaista kutsumenettelyä noudattaen”. Lisäyksellä tarkennettaisiin niitä menettelyjä, joilla tiekunnan perustamiskokous voitaisiin kutsua kokoon. Pykälää selkeytettäisiin koskien toimitsijamiehen sijaista ja hoitokunnan varajäseniä.

Ruotsinkieliseen tekstiin ehdotetaan joitain kielellisiä tarkennuksia.

53 §.

Tiekunnan toimitsijamiehen tai hoitokunnan valitseminen.

1 momentissa

Pykälänjäsenten vähimmäismäärä ehdotetaan muutettavan kahdesta kolmeen, joka on pariton numero. Muutoksen oletetaan helpottavan päätöksentekotilanteita. Pykälää selkeytettäisiin koskien toimitsijamiehen sijaista.

Ruotsinkieliseen tekstiin ehdotetaan joitain kielellisiä tarkennuksia.

56 §.

Toimitsijamiehen ja hoitokunnan tehtävät.

3 momentin

Pykälän4 kohtaa ehdotetaan muokattavaksi yhdenmukaiseksi muokatun 41 §:n kanssa. Lisäksi 3 momenttiin esitetään lisättäväksi uusi 13 kohta, joka koskisi toimitsijamiehen tai hoitokunnan velvollisuutta tiekunnan kokouksen koollekutsumiseen tilanteessa, jossa tiekunnan päätöksestä on esitetty oikaisuvaatimus tai tiekunnan toimielimen mahdollisuutta ratkaista itse tekemäänsä päätöstä koskeva oikaisuvaatimus. Lisäyksellä hoitokunnan ja toimitsijamiehen tässä pykälässä olevaan tehtävälistaukseen lisättäisiin 64 §:ssä esitetty oikaisun käsittelyä koskeva tehtävä yhdenmukaisuuden ja selkeyden vuoksi. Pykälää selkeytettäisiin koskien toimitsijamiehen sijaista.

Ruotsinkieliseen tekstiin ehdotetaan joitain kielellisiä tarkennuksia.

58 §.

Tiekunnan kokous.

2 momentin

Pykälän6 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi maininta käyttömaksujen vahvistamisesta tarvittaessa, jotta kohta olisi yhdenmukainen muutettavaksi ehdotettujen 41 §:n ja 56 §:n kanssa.

61 §.Tiekunnan kokouksen koollekutsuminen.Pykälässä ehdotetaan muutettavaksi Valtion lupa- ja valvontavirasto toimivaltaiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi. Toimivaltaisella ELY-keskuksella tarkoitettaisiin ELY-keskusta, jossa on liikennevastuualue, ja jonka alueella yksityistie sijaitsee. Tehtävä olisi elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle uusi ja on arvioitu, että sen hoitaminen ei vaatisi lisäresursointia vuodelle 2019. Lisäksi momentissa 1 ehdotetaan lisättäväksi tiekunnan kokoukseen tieosakkaiden lisäksi muut asianosaiset, jotta myös esimerkiksi käyttömaksun piirissä olevat henkilöt saisivat tiedon kokouksen pidosta.

3 momentissa Lisäksi pykälänosakkeenomistajat muutettaisiin tieosakkaiksi, korjaten edelliseen luonnokseen jääneen kirjoitusvirheen.

Pykälän 3 momentin mainintaa hoitokunnan pöytäkirjoista esitetään laajennettavaksi koskemaan myös toimitsijamiehen päätöksiä koskevia pöytäkirjoja.

Lisäksi pykälään esitetään lisättäväksi loppuun uusi momentti, jossa säädettäisiin, että mitä pykälän 1-3 momenteissa säädetään tieosakkaasta, koskisi myös muita asianosaisia, joiden asiaa tiekunnan kokouksessa käsitellään. Lisäyksellä parannettaisiin muiden asianosaisten mahdollisuuksia tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa. Muilla asianosaisilla ei olisi kuitenkaan äänioikeutta tiekunnan kokouksessa. Kutsuttavia muita asianosaisia olisivat esimerkiksi sellaiset henkilöt, joilla on oikeus tien käyttöön tai jotka maksavat tiekunnalle tiemaksuja tai käyttömaksuja. Kuten pykälän 1 momentissa säädetään, kutsu on lähetettävä heille, joiden yhteystiedot tiekunnalla on tiedossaan tai jotka ovat ne tiekunnalle ilmoittaneet. Siten myös muiden asianosaisten tulisi antaa yhteystietonsa tiekunnalle, mikäli he haluavat tulla kutsutuksi tiekunnan kokouksiin.

Ruotsinkieliseen tekstiin ehdotetaan joitain kielellisiä tarkennuksia.

64 §.Tiekunnan, toimitsijamiehen tai hoitokunnan päätöksen oikaisu.Ruotsinkieliseen tekstiin ehdotetaan joitain kielellisiä tarkennuksia.

65 §.

Tiekunnan päätöksen moittiminen.

1 momenttiin

Pykälänesitetään lisättäväksi 4 momentin korvaava lause, jonka seurauksena 4 momentti voitaisiin poistaa kokonaan. Pykälän 1 momentissa tarkoitettuja moitekanteita käsitteleviä käräjäoikeuksia olisivat Etelä-Savon, Itä-Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Lapin, Oulun, Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet. Maaoikeuksina toimivien käräjäoikeuksien tuomiopiireistä säädetään kiinteistönmuodostamislain 241 a §:ssä ja sen nojalla. Jos tie sijaitsee kahden tai useamman maaoikeuden tuomiopiirissä, asian ratkaisee se käräjäoikeus, jonka yhteydessä toimivan maaoikeuden tuomiopiirissä sijaitsee pääosa siitä tiestä, jota asia koskee.

3 momenttiin Pykälänesitetään lisättäväksi muu asianosainen, jolla olisi myös oikeus nostaa kanne tiekuntaa vastaan. Koska tiekunnan päätös voi koskea muitakin asianosaisia kuin vain tieosakkaita, kanneoikeuden laajentamista pidetään tarpeellisena muutoksena.

Ruotsinkieliseen tekstiin ehdotetaan joitain kielellisiä tarkennuksia.

71 §.

Yksityistietoimitus.

1 momenttiin

Pykälänlisättäisiin uusi 18 kohta ja siirrettäisiin nykyinen 18 kohta kohdaksi 19. Uuden 18 kohdan mukaan yksityistietoimituksessa voitaisiin käsitellä ja ratkaista epäselvyydet siitä, onko tie tehty perustetun tieoikeuden mukaisesti tai onko tie tasoltaan sellainen, kun sen tarkoitus edellyttää ja ellei ole, määrätä tie parannettavaksi tarkoitustaan vastaavaan tasoon. Tämä muutos antaisi entistä paremmat edellytykset riitatilanteiden ratkaisuun silloin, kun on epäselvyyttä siitä, onko toimittu tieoikeuden mukaisesti.

Ruotsinkieliseen tekstiin ehdotetaan joitain kielellisiä tarkennuksia.

73 §.Yksityistietoimituksen hakeminen.Pykälässä säädettäisiin niistä tahoista, joilla on oikeus hakea yksityistietoimitusta. Pykälässä mainittujen tahojen lisäksi mukana ollut maininta maakuntaan poistettaisiin.

83 §.Valtionavustus.Pykälässä ehdotetaan maakunta muutettavaksi valtioksi voimassa olevan oikeustilan mukaisesti.

1 momentista Pykälänpoistettaisiin pykälään jäänyt maininta uuden tien rakentamisesta, jotta valtionavustusta voitaisiin jakaa myös tienpitoon sisältyvään uuden tien rakentamiseen. Näin pykälä vastaisi varsinaisen esityksen (HE 147/2017) yksityiskohtaisia perusteluja ja mahdollistaisi maakuntien vapaan valinnanvapauden avustettavien teiden osalta. Lisäksi 1 momentista poistettaisiin maininta yksityisteiden lauttapaikkojen avustamisesta, sillä yksityistielauttojen avustamisen katsotaan kuuluvan momentissa mainittuun yksityistien tienpitoon. Näin ollen momentti vastaisi pitkälti nyt voimassa olevaa valtionavustuskäytäntöä lukuun ottamatta uudistettuja avustuskriteerejä.

2 momentti Pykälänesitetään muokattavaksi kokonaan uudelleen. Momentissa määriteltäisiin valtionavustuksen myöntämisestä vastaava viranomainen toimivaltaiseksi elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukseksi. Tämä vastaisi voimassa olevan lain oikeustilaa.

3 momenttia Pykälänmuokattaisiin siltä osin, että valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säädöksiä yleisesti valtionavustusmäärärahan jaosta.

Ruotsinkieliseen tekstiin ehdotetaan joitain kielellisiä tarkennuksia.

85 §.

Liikenteen salliminen avustettavalla tiellä.

1 ja 3 momenteissa

2 momentissa

Pykälänmainitaan avustuksia myöntävinä tahoina valtio ja kunta. Edellä mainittujen tahojen lisäksi mukana ollut maininta maakuntaan poistettaisiin, sillä voimassa olevan lain tavoin vain valtiolla ja kunnalla on avustusmahdollisuus. Lisäksi pykälänmaakunta muutettaisiin toimivaltaiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi, joka antaisi lausuntoja mainitussa asiassa. Lisäksi korjattaisiin yksi kirjoitusvirhe.

Ruotsinkieliseen tekstiin ehdotetaan joitain kielellisiä tarkennuksia.

86 §.

Kielto käyttää avustusta velan suoritukseen.

Pykälässä säädettäisiin, ettei valtion tai kunnan varoista myönnettyä avustusta voida ulosmitata velan suoritukseksi.Edellä mainittujen tahojen lisäksi mukana ollut maininta maakuntaan poistettaisiin, sillä voimassa olevan lain tavoin vain valtiolla ja kunnalla olisi avustusmahdollisuus.

87 §.Valtionavustuslain soveltaminen.Pykälä esitetään muutettavaksi niin, että muilta osin sovellettaisiin valtionavustuslakia. Pykälän loput lauseet esitetään poistettavaksi johtuen niiden tarpeettomuudesta.

88 §.

Muutoksenhaku.

1 ja 2 momentissa

Pykälässä ehdotetaanmainittu valtionavustuksien myöntämisestä vastuullinen taho esitetään muutettavaksi maakunnasta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi, sillä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten esitetään jatkavan tämän, heidän vastuullaan nykyisinkin olevan tehtävän, hoitamista.

95 §.Maakuntauudistukseen liittyvät voimaanpanosäännökset.Pykälä esitetään poistettavaksi, koska sisältö ei enää liity esitykseen. Tarkoituksena olisi tuoda maakuntauudistusta koskevat muutosesitykset yksityistielakiehdotukseen eduskunnan käsiteltäväksi erillisellä hallituksen esityksellä syksyllä 2018.

96 §.

Vireillä olevia asioita koskevat siirtymäsäännökset.

1 momentista

2 momentissa

Pykälänehdotetaan poistettavan ensimmäinen virke, jolla oltaisiin siirretty elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa vireillä olevien valtionavustusta koskevien asioiden käsittely asianomaisella maakunnalle, sillä tehtävää ei siirrettäisi, vaan se jäisi ELY-keskukseen, jossa sitä nykyäänkin hoidetaan. Pykälänvuosi 2020 esitetään muutettavaksi vuoteen 2019, sillä tielautakunnat esitetään lakkautettavaksi 30 päivänä kesäkuuta 2019.

momentti Lisäksi pykälän 3ehdotetaan poistettavaksi, sillä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista olevien asioiden käsittelyä ei siirrettäisi Valtion lupa- ja valvontavirastolle, vaan ne jäisivät ELY-keskuksiin, joissa niitä nykyäänkin hoidetaan.

Lisäksi pykälän numerointi esitetään muutettavaksi 95 §:ksi.

97 §.Muutoksenhakua koskevat siirtymäsäännökset.Pykälän numerointi esitetään muutettavaksi 96 §:ksi.

98 §.Muut siirtymäsäännökset.Pykälän numerointi esitetään muutettavaksi 97 §:ksi.

2

Voimaantulo

Alkuperäiseen esitykseen sisältynyt ehdotus yksityistielaiksi tässä esityksessä ehdotetulla tavalla muutettuna sekä muut alkuperäiseen esitykseen sisältyneet lakiehdotukset ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

3

Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Oikeusvaltioperiaatteesta ja siihen liittyvästä hallinnon lainalaisuuden periaatteesta säädetään perustuslain 2 §:n 3 momentissa. Lähtökohtana on, että kussakin asiassa toimivaltaisen viranomaisen tulee käydä ilmi laista (PeVL 67/2010 vp, s. 5). Perustuslakivaliokunta on käytännössään suhtautunut pidättyvästi mahdollisuuteen poiketa toimivaltaista viranomaista koskevista lain säännöksistä. Valiokunta on etenkin perusoikeuskytkentäisen sääntelyn yhteydessä pitänyt välttämättömänä, että toimivaltainen viranomainen ilmenee laista yksiselitteisesti tai muuten täsmällisesti tai että ainakin viranomaisten toimivaltasuhteiden lähtökohdat samoin kuin toimivallan siirtämisen edellytykset ilmenevät laista riittävän täsmällisesti (PeVL 49/2014 vp, s. 4/II, PeVL 32/2012 vp, s. 6, PeVL 21/2009 vp, s. 4–5, PeVL 19/2009 vp, s. 4, PeVL 3/2009 vp, s. 4, PeVL 51/2006 vp, s. 9, PeVL 24/2006 vp, s. 2–3, PeVL 18/2004 vp, s. 2, PeVL 17/2004 vp, s. 2, PeVL 65/2002 vp, s. 4, PeVL 47/2001 vp, s. 3, PeVL 45/2001 vp, s. 5, PeVL 21/2001 vp, s. 4, PeVL 7/2001 vp, s. 4).

Tässä täydentävässä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että uusi yksityistielaki tulisi voimaan vuotta ennen kuin maakunnat ja Valtion lupa- ja valvontavirasto, joille alkuperäisessä hallituksen esityksessä ehdotettiin säädettäväksi tehtäviä, aloittavat toimintansa. Näitä tehtäviä koskeva toimivalta ehdotetaan säädettäväksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille, joten kyseisissä tehtävissä toimivaltainen viranomainen olisi määritelty laissa perustuslain kannalta asianmukaisesti. Oikeusvaltioperiaate edellyttää maakuntauudistuksen toteutuessa vastaavasti sitä, että lakiin olisi tehtävä 1 päivänä tammikuuta 2020 voimaantulevan maakuntauudistuksen edellyttämät muutokset toimivaltaisiin viranomaisiin, sillä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset lakkaavat maakuntien aloittaessa toimintansa.

Ehdotettuja muutoksia on pidettävä asianmukaisina perustuslain oikeusvaltioperiaatteen kannalta. Lakiehdotus voidaan siten käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella esitetään, että eduskunta hyväksyisi yksityistielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 147/2017 vp) 1. lakiehdotuksen tässä täydentävässä hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla muutettuna:

Yksityistielaki: Hyväksytty muutettuna