Eduskunnan puhemiehelle
Perustoimeentulotukea saavalle etävanhemmalle myönnetään toimeentulotukilain mukaisesti tukea lasten luona olosta aiheutuviin kustannuksiin niiltä päiviltä, jolloin lapset ovat etävanhempansa hoivassa. Tämä tuki oli jo aiemmin rahalliselta määrältään melko pieni (n. 8—11 euroa/lapsi/päivä), mutta merkitykseltään suuri. Tuen ansiosta vähävaraiset etävanhemmat ovat voineet mahdollistaa tyydyttävät tapaamisolosuhteet itselleen ja lapsilleen. Saamamme kansalaispalautteen mukaan tätä tukea on nyt leikattu ilman, että lainsäädäntöä olisi muutettu.
Perustoimeentulotuen käsittelyn ja maksamisen siirryttyä Kelalle se on tehnyt viime vuoden lopussa linjauksia, joiden jälkeen etävanhemmille ei enää makseta täysimääräisenä laissa heille tarkoitettua perustoimeentulotukea lasten tapaamisesta aiheutuviin menoihin. Kela maksaa jatkossa näihin tapaamismenoihin matkakustannusten jälkeen vain ns. ruokarahaa, joka on 49 % lapsen perusosan määrästä. Kysymys on toimeentulotukilain 7 b §:n 6 momentista.
Aiemmin täydentävänä toimeentulotukena myönnetty tuki siirrettiin lainmuutoksessa osaksi perustoimeentulotukea ja siten Kelan käsiteltäväksi 1.1.2017 lukien. Lain mukaan toimeentulotuessa huomioidaan lapsen tapaamisesta lapsen kanssa eri taloudessa asuvalle vanhemmalle aiheutuvat menot siltä osin kuin ne perustuvat kunnan toimielimen vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen.
Toimeentulotukilain 7 b §:n mukaisten muiden perusmenojen osalta laissa todetaan, että menot otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina. Mainitun pykälän säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen perustelujen () mukaan muut perusmenot otetaan yleensä huomioon todellisen suuruisina, ellei niitä ole pidettävä kohtuuttomina. Menojen tarpeellisen suuruista määrää joudutaan kuitenkin usein harkitsemaan tapauskohtaisesti. (, s. 32.)
Kyseisestä tuesta päätöksiä tehdessään Kela alkoi käyttää vuoden 2017 aikana päätöksen perusteluissa vaihtelevasti sanamuotoja "Lapsen ravintomenot tapaamispäiviltä" tai STM:n suositusten mukaista sanamuotoa "Lapsen perusosa tapaamispäiviltä". Aiemmin moni kunta käytti perusteluna muotoa "Lapsen ja vanhemman tapaamisesta aiheutuvat menot".
Kelan sisäisessä ohjeessa on kirjattu, että tapaamismenoja voivat olla ruokaraha tapaamispäiviltä ja halvimmat matkakustannukset. Helmikuussa 2018 asiakkaalle tehtyyn toimeentulotukipäätökseen asia onkin kirjattu seuraavasti: 1.1.2018 lukien huomioidaan tapaamisvuorokausille lapsen iän mukainen ravintomenojen osuus perusosasta, eli ruokaraha (49 % perusosan määrästä), ja laskelmaosioon asia on kirjattu muodossa: Lapsen ravintomenot tapaamispäiviltä.
Kela ei noudata STM:n suosituksia ja ennen kaikkea se ei ota huomioon lapsen tapaamisesta aiheutuneita menoja todellisen suuruisina eikä myöskään käytä tapauskohtaista harkintaa.
Kela teki esimerkiksi kuluvan vuoden helmikuulle etävanhempaa koskevan päätöksen. Siinä huomioitiin lasten tapaamisesta aiheutuvia kustannuksia 7 päivälle kahtena viikonloppuna (pe—su ja pe—ma) yhteensä 105,60 euroa. Tämä tarkoittaa, että etävanhemmalla on päivittäin käytössään 15,08 euroa kolmen lapsensa ruokkimiseen. Lapsen perusosan suuruisena myönnetty tuki 7 päivälle olisi ollut 215,53 euroa. Eli Kela leikkasi vuoden 2018 alusta lähtien tämän etävanhemman tukea 109,93 euroa/kk.
Viikonloppuisin ei ole kouluruokailua, joten silloin etävanhemman tulee saada tuolla summalla järjestettyä kaikki päivittäiset ateriat lapsilleen.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta edellyttää seuraavaa:
1 § Lapsen huolto; Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.
Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus.
2 § Tapaamisoikeus; Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Lapsen vanhempien tulee keskinäisessä yhteisymmärryksessä ja pitäen silmällä ennen kaikkea lapsen etua pyrkiä siihen, että tapaamisoikeuden tarkoitus toteutuu 1 §:ssä säädettyjen periaatteiden mukaisesti.
Kun eduskunta hyväksyi voimassa olevan toimeentulotukilain, se päätti lausumassaan, että "Eduskunta edellyttää, että uudistuksen vaikutuksia toimeentulotukea saavien määrään, toimeentulotukijaksojen kestoon ja toimeentulotuen kustannuksiin seurataan ja arvioidaan myös sitä, tukeeko uudistus tuen luonnetta väliaikaisena, itsenäistä suoriutumista edistävänä ja syrjäytymistä ehkäisevänä taloudellisena etuutena."
Lapsen oikeuksien sopimuksen artiklassa 27 sanotaan, että lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Köyhyydessä kasvaminen heikentää lapsen hyvinvointia, sosiaalista osallisuutta ja itsetuntoa sekä oppimis- ja kehittymismahdollisuuksia.
Lapsen oikeuksien komitea kehotti loppupäätelmissään vuonna 2011 Suomea tehostamaan pyrkimyksiään tukea vähäosaisia perheitä, myös nuorten perheiden lapsia, yksinhuoltajia ja monilapsisia perheitä, sekä takaamaan kaikille lapsille oikeuden riittävään elintasoon.
Komitea on kehottanut panemaan täytäntöön systemaattisia strategioita köyhyyden vähentämiseksi varhaislapsuudessa ja torjumaan köyhyydestä aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia lapsille (Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle, s. 189).
Jos Kela on muuttanut käytäntöjään kuvatulla tavalla, se hakee säästönsä sieltä, mistä niitä viimeksi pitäisi hakea eli eroperheiden lapsilta ja toimeentulotuella eläviltä etävanhemmilta, jotka usein ovat miehiä. Useissa tapauksissa etävanhemmalta riistetään oikeus vanhemmuuteen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko Kela muuttanut etävanhemman toimeentulotuen laskentaperusteita perusteluissa kuvatulla tavalla, ja jos on, niin
toimiiko Kela toimeentulotukilain, sen tavoitteiden ja perusteluiden, STM:n ohjeen sekä Lapsen oikeuksien sopimuksen vastaisesti hakemalla säästöjä toimeentulotukea saavilta etävanhemmilta ja heidän lapsiltaan ja
aikooko ministeri puuttua menettelyyn, joka johtaa varmuudella lisääntyvään syrjäytymiseen?