Eduskunnan puhemiehelle
Oulun kaupunki teki viime vuonna Suomi 100 -juhlapäätöksen hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026. Lisäksi ainakin Tampereella ja Mänttä-Vilppulassa suunnitellaan kulttuuripääkaupungiksi hakemista.
Hanke on Oululle erittäin tärkeä. Oulu on profiililtaan teknologiakaupunki, mutta Oulussa on myös vahvaa kulttuuriosaamista, muun muassa lasten ja nuorten kulttuurin sekä tanssin saralla. Oulun ja koko Pohjois-Suomen kulttuurielämä kaipaa kuitenkin nostetta ja olosuhteiden kehittämistä. Kulttuuripääkaupungiksi ei valita kaupunkia, jossa olisi laajin kirjo kulttuuria, vaan tittelin idea on myös kehittää kulttuuripääkaupungin ja alueen kulttuurielämää. Euroopan katseet suuntautuvat tulevaisuudessa pohjoiseen ja arktiselle alueelle, joten pohjoisen kulttuurielämän esitteleminen olisi monella tapaa ajankohtaista. Jos Oulu valittaisiin, tulisi Oulusta historian pohjoisin Euroopan kulttuuripääkaupunki.
Kulttuuripääkaupunkivuosi ja siihen liittyvä valmistautuminen toisi piristyksen paitsi Oulun kulttuurielämään myös talouteen. Kulttuuripääkaupungista saadaan mainehyötyä koko Pohjois-Pohjanmaalle ja koko Pohjois-Suomelle. Siitä olisi suurta hyötyä myös Oulun matkailuolosuhteiden kehittämisessä, kun kaupunki houkuttelee osan pohjoiseen suuntautuvista turistivirroista. Esimerkiksi Turun kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 toi alueelle taloudellista toimeliaisuutta ja vaikutti positiivisesti alueen kulttuurielämään pitkälläkin aikajänteellä. Yleisesti tiedetään, että kulttuuriin panostettu euro tulee moninkertaisena takaisin.
Suomi ja hakijakaupungit tulevat saamaan mediakiinnostusta osakseen jo hakuvaiheessa, mikäli hanke toteutetaan hyvin. Koska valtion resurssit ovat tunnetusti rajalliset, panostaa Oulun kaupunki hankkeeseen kunnolla yhdessä alueen toimijoiden kanssa.
Hakemus kulttuuripääkaupungiksi jätetään vuonna 2020. Silloin on tiedettävä, miten paljon Oulun kaupunki, valtio, seudun kunnat ja muut keskeiset rahoittajat panostavat vuoteen. Kaikkien hakijakaupunkien näkökulmasta ja epäselvyyksien välttämiseksi olisi tärkeää hyvissä ajoin tietää, millä periaatteella valtio oman rahoituksensa määrittää.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Missä vaiheessa ja miten valtio sitoutuu Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 kustannuksiin,
saako Suomi EU:lta tukea tai markkinointiapua liittyen kulttuuripääkaupunkivuoteen ja
sopiiko valtio vastuista ja kustannustenjaosta hakijakaupunkien kanssa jo hakemusvaiheessa?