Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi oikeudenkäymiskaarta. Muutokset koskevat ennen muuta summaaristen riita-asioiden käsittelyä.
Lain ehdotetaan tulevan voimaan vuoden 2019 alusta samaan aikaan kuin käräjäoikeusverkoston uudistamista koskeva lainsäädäntö tai mahdollisimman pian sanotun lainsäädännön voimaantulon jälkeen.
Esitykseen sisältyvissä säätämisjärjestysperusteluissa lakiehdotusta tarkastellaan perustuslain yhdenvertaisuutta, kielellisiä oikeuksia ja oikeusturvaa koskevien säännösten kannalta. Hallituksen käsityksen mukaan esitys voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Summaarisen riita-asian vireille saattamista koskeviin säännöksiin ehdotettavien muutosten vuoksi hallitus on kuitenkin pitänyt suotavana saattaa esitys perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Ehdotuksen tavoitteet
Haastehakemuksen muoto
Kielelliset oikeudet
Sääntelyn vaikutukset ja seuranta
Hallituksen esityksessä ehdotetut summaaristen riita-asioiden käsittelyä ja tiedoksiantoa koskevat muutokset ovat merkityksellisiä perustuslain 21 §:n kannalta. Jokaisella on perustuslain 21 §:n mukaan oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
Esityksen tavoitteena on summaaristen riita-asioiden käsittelyn tehostaminen käräjäoikeuksissa. Menettelyn tulisi esityksen mukaan mahdollisimman hyvin varmistaa ratkaisujen oikeellisuus ja velallisen oikeusturvan toteutuminen. Tavoitteena on edistää käsittelyn tuloksellisuutta sekä lainkäytön laatua ja oikeusvarmuutta.
Nämä tavoitteet ja ehdotuksen arvioidut vaikutukset kiinnittyvät perustuslain 21 §:n mukaisten perusoikeuksien turvaamiseen. Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja asioiden viivytyksettömään käsittelyyn liittyvien perusoikeuksien merkitykseen oikeusvaltion kulmakivinä (, s. 9,, s. 2).
Oikeudenkäymiskaaren 5 lukuun lisättäväksi ehdotetun 3 a §:n mukaan oikeushenkilön, elinkeinonharjoittajan, ammattimaista perintätoimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön sekä oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan on toimitettava summaarisen riita-asian haastehakemus käräjäoikeuteen sähköisesti tietojärjestelmäyhteyden tai asiointiliittymän välityksellä. Muulla tavalla toimitettu haastehakemus jätetään tutkimatta. Haastehakemusta ei kuitenkaan jätetä tutkimatta, jos haastehakemus vaatimuksen tai vaatimuksen perusteiden vuoksi ei ole laadittavissa tietojärjestelmäyhteyden tai asiointiliittymän edellyttämään muotoon.
Lakiehdotusta tarkastellaan esityksen säätämisjärjestysperusteluissa myös perustuslain 17 §:ssä turvattujen kielellisten oikeuksien kannalta. Esitykseen sisältyvän asetusluonnoksen mukaan kaksikielisten kuntien summaariset riita-asiat käsiteltäisiin kaksikielisissä käräjäoikeuksissa.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan perustuslain 17 §:n 2 momentin mukaan lailla. Julkisen vallan on saman momentin mukaan huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Perustuslain 17 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin yhteiskunnallisiin tarpeisiin on epäilemättä perusteltua lukea kuuluviksi myös perusoikeutena turvattu oikeusturvan saatavuus ja laatu. Perustuslakivaliokunta on pitänyt merkityksellisenä sitä perusoikeusuudistuksen yhteydessä korostettua näkökohtaa, että kielelliset perusoikeudet edellyttävät paitsi kielten muodollisesti yhdenvertaista kohtelua myös suomen- ja ruotsinkielisen väestön tosiasiallisen tasa-arvon turvaamista muun muassa yhteiskunnallisten palvelujen järjestämisessä (, s. 3,, s. 65).
Perustuslakivaliokunta on käräjäoikeuksien rakenneuudistuksen yhteydessä () toistanut käsityksensä siitä, että perusoikeuksien suojaan liittyvien muutosten ja tulevien muiden uudistusten yhteisvaikutus ei saa muodostua kohtuuttomaksi (ks. esim., s. 4,, s. 6,, s. 2). Samaan asiakokonaisuuteen liittyvien uudistusten toteuttaminen erillisillä lainsäädäntöhankkeilla voi merkitä sitä, että valiokunta joutuu arvioimaan tiettyä esitystä puutteellisten tietojen perusteella eikä voi ottaa arvioinnissaan huomioon eri esitysten kumulatiivisia vaikutuksia (ks., s. 4,, s. 3/II).
Perustuslakivaliokunta piti tuolloin tarpeellisena seurata tarkoin käräjäoikeusverkoston muuttamisen ja summaaristen asioiden käsittelyä koskevan uudistuksen tosiasiallisia vaikutuksia ja tarvittaessa ryhtyä havaittujen ongelmien korjaamiseen (, s. 4—5). Eduskunta hyväksyi käräjäoikeuksien rakenneuudistusta koskevan lainsäädännön hyväksymisen yhteydessä (—) lausuman, jossa se edellyttää hallituksen seuraavan käräjäoikeuksien rakenneuudistuksen ja summaaristen riita-asioiden käsittelyä koskevan uudistuksen vaikutuksia kiinnittäen erityistä huomiota oikeusturvan alueelliseen saatavuuteen, kielellisten oikeuksien toteutumiseen, taloudellisiin vaikutuksiin ja oikeudellisten palvelujen tarjontaan sekä antavan lakivaliokunnalle edellä mainituista seikoista selvityksen vuoden 2022 loppuun mennessä.
Perustuslakivaliokunta pitää lausumassa tarkoitettua seurantaa tärkeänä ja painottaa myös mahdollisesti havaittujen ongelmien korjaamisen merkitystä.
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Perustuslakivaliokunta esittää,
että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.