Eduskunnalle
Suomen translaki tarvitsee mittavan kokonaisuudistuksen, jotta se olisi ihmisoikeusperustainen ja kunnioittaisi henkilön itsemääräämisoikeutta. Lainsäädännössä on muitakin vakavia puutteita, joiden takia sukupuolivähemmistöjen oikeudet eivät toteudu. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, jotka velvoittavat toimeenpanemaan uudistukset, joilla taataan transsukupuolisten, muunsukupuolisten ja intersukupuolisten oikeudet.
Tällä hetkellä sukupuolen vahvistaminen asettaa henkilölle nöyryyttäviä ja epäinhimillisiä ehtoja, jotka loukkaavat räikeästi sukupuolivähemmistöjen perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia. Transsukupuolinen joutuu todistamaan omaa sukupuoltaan ulkopuoliselle taholle, joka päättää henkilön juridisesta sukupuolesta. Lisäksi laki kajoaa yksilön keholliseen koskemattomuuteen vaatimalla lisääntymiskyvyttömyyttä ennen kuin juridinen sukupuoli vahvistetaan.
Translaki pakottaa ihmiset asettumaan "vastakkaiseen sukupuoleen" ja elämään "uudessa" sukupuoliroolissa, mikä heikentää erityisesti muunsukupuolisten asemaa. Samalla laki ylläpitää vanhentuneita ennakkoluuloja siitä, mitä on olla nainen tai mies. Lisäksi translain oletus kaksijakoisesta sukupuolijärjestelmästä vaarantaa muunsukupuolisten hyvinvoinnin ja heikentää oleellisesti heidän oikeuttaan vahvistaa juridista sukupuoltaan.
Transsukupuolisen henkilön itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen edellyttää, että sukupuolen juridinen vahvistaminen erotetaan sukupuolen korjaamiseen tähtäävistä lääketieteellisistä toimenpiteistä. Translain uudistuksessa juridisen sukupuolen vahvistamisen pitää perustua henkilön omaan ilmoitukseen. Henkilöllä pitää olla jatkossakin mahdollisuus saada hoitoja, jos hän kokee ne tarpeellisiksi itselleen.
Nykyinen lainsäädäntö tuottaa epäoikeudenmukaisuutta. Laki asettaa sukupuolivähemmistöt eriarvoiseen asemaan muihin verrattuna. Kun laki kohtelee transihmisiä epätasa-arvoisesti ja loukkaa heidän perusoikeuksiaan, se samalla ylläpitää yhteiskunnallisia asenteita, jotka sallivat sukupuolivähemmistöihin kohdistuvan syrjinnän. Translain kokonaisuudistus vähentäisi omalta osaltaan ennakkoluuloja sukupuolivähemmistöistä.
Edellisellä hallituskaudella sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä laati ehdotuksen translain uudistamiseksi. Työryhmän raportissa todettiin, että lisääntymiskyvyttömyys ei saa olla ehtona sukupuolen vahvistamiselle. Työryhmä katsoi myös, että lain nimeksi pitäisi muuttaa "laki sukupuolen vahvistamisesta". Nykyinen nimi "laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta" on vanhentunut ja harhaanjohtava, koska seksuaalisuus ei ole sama asia kuin henkilön sukupuoli-identiteetti.
Tällä hetkellä alle 18-vuotiailla ei ole mahdollisuutta korjata juridista sukupuoltaan. Vaatimus täysi-ikäisyydestä heikentää oleellisesti translasten ja -nuorten hyvinvointia, koska he joutuvat odottamaan vuosia ennen kuin juridinen sukupuoli vastaa omaa sukupuoli-identiteettiä. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasta tulee kuulla ikätaso huomioiden häntä koskevissa asioissa. Täten uudessa translaissa alle 18-vuotiailla tulisi olla mahdollisuus korjata juridinen sukupuolensa. Mallia voisi ottaa Norjan translaista, jossa sukupuolen juridinen korjaaminen on mahdollista itsenäisesti 16-vuotiaasta lähtien ja vanhempien suostumuksella 6—15-vuotiaille.
Lukuisat tahot ovat kritisoineet Suomen translakia ja vaatineet sen uudistamista. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu kritisoi jo vuonna 2012 lisääntymiskyvyttömyyttä sukupuolen vahvistamisen ehtona. Vuoden 2017 keväällä YK:n ihmisoikeusneuvoston istunnossa lukuisat maat, mukaan lukien Ruotsi ja Espanja, kehottivat Suomea uudistamaan translain. Lisäksi Suomen johtavin ihmisoikeusasiantuntijaelin, ihmisoikeusvaltuuskunta, on vaatinut translain uudistusta vuoden 2017 lopulla.
Translain ohella lainsäädäntö kaipaa muitakin olennaisia muutoksia sukupuolivähemmistöjen oikeuksien vahvistamiseksi. Intersukupuolisten oikeudet eivät toteudu Suomessa, koska joissain sairaaloissa suoritetaan edelleen lapsille tarpeettomia ja kosmeettisia leikkauksia. Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan ETENEn mukaan Suomessa syntyy vuosittain kolmesta kahdeksaan intersukupuolista lasta. Intersukupuolisten lasten kirurginen hoito perustuu binääriseen sukupuolijärjestelmään. Tällöin lapsi pitää kasvattaa joko mieheksi tai naiseksi. Tästä syystä intersukupuolisten lapset leikataan mahdollisimman varhain joko tytöiksi tai pojiksi ilman lapsen suostumusta. Lisäksi valittua sukupuolta voidaan vahvistaa hormonihoidoilla.
ETENE on linjannut, ettei lasten ulkoisia sukupuoliominaisuuksia muokkaavia toimenpiteitä saa toteuttaa ennen kuin lapsi on määrittänyt oman sukupuoli-identiteettinsä. Lisäksi ETENE on huomauttanut, että lapsen sukupuolen rekisteröiminen ensimmäisten elinviikkojen aikana pojaksi tai tytöksi on ongelmallista intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeuden kannalta. Hallituksen tulee ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin, jotta lapsen sukupuolta ei merkittäisi välittömästi väestörekisteriin.
Sukupuolivähemmistöjen oikeuksien vahvistamiseksi hallituksen tulee myös lisätä kolmas vaihtoehto juridiseksi miehen ja naisen ohella. Muutos edistäisi merkittävästi transsukupuolisten, muunsukupuolisten ja intersukupuolisten itsemääräämisoikeutta. Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on päätöslauselmassaan 2048 (2015) suositellut jäsenmaita harkitsemaan kolmannen vaihtoehdon käyttöönottoa juridiseksi sukupuoleksi. Kolmas vaihtoehto purkaisi binääristä sukupuolijaottelua ja parantaisi niiden henkilöiden hyvinvointia, jotka eivät koe olevansa miehiä tai naisia. Kolmannen vaihtoehdon lisäksi henkilötunnuksesta pitää tehdä sukupuolineutraali.
Lainsäädännöllisten toimenpiteiden lisäksi hallituksen tulee lisätä resursseja järjestöjen vertaistoiminnalle ja -tuelle. Sukupuolivähemmistöjen hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä tukea vertaistukea tarjoavia järjestöjä, jotta ihmiset saavat tarvitsemaansa tukea omassa elämässään. Hallituksen pitää myös lisätä tietoisuutta sukupuolen moninaisuudesta ammattilaisten keskuudessa. Monesti eri ammattikuntien osaaminen liittyen sukupuolen moninaisuuteen on riittämätöntä, mikä vaikeuttaa erilaisten ihmisten kohtaamista. Siksi on tärkeätä, että sukupuolen moninaisuus nostetaan esille erityisesti opetus-, media-, sosiaali- ja terveysalan peruskoulutuksessa.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että hallitus ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin edistääkseen sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ja korjatakseen näihin ryhmiin kohdistuvaa syrjintää.