Eduskunnan puhemiehelle
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on laatinut laatusuositukset kehitysvammaisten asumiseen. Lähtökohtana ovat suomalaisen asuntopolitiikan yleiset tavoitteet ja strategia sekä kansalliset ja kansanväliset sopimukset ja linjaukset, jotka liittyvät vammaisten ihmisten asumisolosuhteiden ja yksilöllisen asumisen kehittämiseen. Asumissuosituksen perustana ovat muun muassa perus- ja ihmisoikeudet, toimivat fyysiset asuntoratkaisut apu- ja tukitoiminnot huomioon ottaen sekä yksilöitä kunnioittavat toiveet ja tarpeet. Laatusuositukset perustuvat yksilöllisen asumisen mahdollistamiseen normaalissa asuinympäristössä siten, että kehitysvammainen henkilö voi valita asuntonsa ja sen, kenen kanssa hän asuu.
Neuvottelukunnan laatimat suositukset on ollut tarkoitus ottaa käyttöön uusia rakennuksia rakennettaessa.
Toimilupia linjaavat ja myöntävät Valvira ja aluehallintovirastot noudattavat sekä em. suosituksia että ARA:n laatimia määräyksiä. Päätöksissä on otettu tulkintalinja, että jos palveluntuottaja vaihtuu kunnalta yksityiselle, niin asumisolosuhteiden uudet kriteerit pitää täyttää. Tämä on johtanut muun muassa huonekohtaisten wc-tilojen vaatimukseen melko uusissa rakennuksissa ja sellaisissakin tapauksissa, joissa asukas ei omatoimisesti pysty käyttämään wc-tiloja.
Esimerkiksi Mänttä-Vilppulassa sijaitseva vuonna 2001 rakennettu autetun asumisen ryhmäkoti ei ole edellä mainituista syistä saamassa toimilupaa tuottajan vaihduttua. Tämä saattaa johtaa siihen, että jopa vuosia tai vuosikymmeniä asuneet henkilöt voivat joutua muuttamaan pois vakiintuneesta asunnostaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kehitysvammaisten oikeutta tutussa asumisympäristössä asumiseen ei heikennetä asumisnormimääräyksillä, jotka tosiasiassa saattavat olla asiakaslähtöisyyttä vähentäviä?