Eduskunnan puhemiehelle
Euroopan komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja esittivät 28.3.2018 toimintasuunnitelman sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseksi Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella. Toimintasuunnitelman taustalla on komission puheenjohtajan Junckerin tavoite saavuttaa todellinen Euroopan puolustusunioni vuoteen 2025 mennessä.
Sotilaallista liikkuvuutta helpottamalla EU:ssa pyritään ehkäisemään kriisejä tehokkaammin, tehostamaan operaatioita ja reagoimaan nopeammin. Komission lehdistötiedotteen mukaan liikkuvuuden helpottaminen on uusi askel yhteistyön syventämisessä EU:n tasolla, muun muassa osana hiljattain käynnistettyä pysyvää rakenteellista yhteistyötä.
Toimintasuunnitelma sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseksi pohjautuu Euroopan puolustusvirastossa laadittuun sotilaallisen liikkuvuuden etenemissuunnitelmaan. Siinä ehdotetaan konkreettisia toimia mm. seuraavilla aloilla:
Sotilaalliset vaatimukset muodostavat lähtökohdan sotilaallista liikkuvuutta koskevalle tehokkaalle ja koordinoidulle toimintamallille EU:ssa. Euroopan ulkosuhdehallinto ja EU:n sotilasesikunta laativat EU:n ja sen jäsenvaltioiden tarpeita vastaavat sotilaalliset vaatimukset. Näihin vaatimuksiin sisältyy myös sotilaallisessa liikkuvuudessa tarvittava infrastruktuuri. Neuvostoa pyydetään tarkastelemaan näitä sotilaallisia vaatimuksia vuoden 2018 puoliväliin mennessä ja hyväksymään ne.
Liikenneinfrastruktuuri:Infrastruktuuripolitiikka ja -investoinnit tarjoavat mahdollisuuksia kasvattaa siviili- ja sotilastarpeiden välisiä synergioita. Komissio määrittelee vuoteen 2019 mennessä sotilaallisiin kuljetuksiin soveltuvat Euroopan laajuisen liikenneverkon osat, mukaan lukien nykyiseen infrastruktuuriin tarvittavat parannukset (esim. siltojen kantavuus ja alikulkukorkeudet). Hankkeista laaditaan prioriteettiluettelo. Komissio ottaa huomioon mahdollisen lisärahoitustuen näille hankkeille seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä.
Suomessa osaksi Euroopan laajuista sotilaallisiin kuljetuksiin soveltuvaa liikenneverkkoa soveltuisi esimerkiksi valtatie 6, joka on itäisimmän Suomen tärkein pohjois-eteläsuuntainen reitti. Valtatiellä 6 kaipaisi parannusta esimerkiksi Kymijoen ylittävä Keltin silta. Tällaisiin parannuksiin komissio tarjoaa mahdollisuuden mahdollisella lisärahoitustuella, jos ne määritetään osaksi Euroopan laajuista sotilaallisiin kuljetuksiin soveltuvaa liikenneverkkoa.
Komission tiedotteen mukaan toimintasuunnitelma annetaan seuraavaksi EU:n jäsenvaltioiden käsiteltäväksi ja hyväksyntää varten. Ensimmäiset toimet odotetaan toteutettavan tulevien kuukausien aikana. Sotilaallisiin kuljetuksiin soveltuvat Euroopan laajuisen liikenneverkon osat määritellään vuoteen 2019 mennessä, ja ensimmäinen edistymisraportti toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta esitetään jäsenvaltioille kesään 2019 mennessä. Asia on siis myös Suomen osalta kiireellinen.
Komission tiedotteessa kerrotaan myös, että komissio, Euroopan ulkosuhdehallinto ja Euroopan puolustusvirasto toimivat tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, jotta nämä toimet voidaan panna tehokkaasti täytäntöön. Täytäntöönpanossa kunnioitetaan täysimääräisesti jäsenvaltioiden suvereniteettia niiden omalla kansallisella alueella ja kansallisissa päätöksentekoprosesseissa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko valtatie 6 sotilaallisen liikkuvuuden kannalta niin merkittävä tie, että se voidaan sisällyttää osaksi sotilaallisiin kuljetuksiin soveltuvaa Euroopan laajuista liikenneverkkoa ja
onko hallitus valmistautunut siihen, että näihin kohteisiin suunnattua mahdollista lisärahoitustukea voidaan hyödyntää esimerkiksi valtatiellä 6 sijaitsevan Kymijoen ylittävän Keltin sillan korjaukseen?