Eduskunnan puhemiehelle
Suomi on YK:n asettaman tavoitteen mukaisesti sitoutunut käyttämään kehitysyhteistyöhön vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan (BKTL). Suomessa 0,7 prosentin tavoite on vahvistettu myös hallitusohjelmassa. Tällä hallituskaudella kehitysyhteistyön määrärahoista on tehty kuitenkin merkittäviä leikkauksia. Vuonna 2015 kehitysyhteistyöavun BKTL-osuus oli 0,55 prosenttia, mutta vuonna 2016 Suomi käytti kehitysyhteistyöhön yhteensä 956 miljoonaa euroa, mikä vastasi enää 0,44:ää prosenttia BKTL:sta. Vuonna 2017 kehitysyhteistyön määrärahat laskivat vielä 881 miljoonaan euroon, mikä oli enää 0,40 prosenttia BKTL:sta. Huomioitavaa myös on, että leikkaukset ovat vaikuttaneet myös siihen, miten Suomi on pystynyt toteuttamaan YK:ssa sovittua tavoitetta ohjata kaikkein köyhimmille maille 0,2 prosenttia BKTL:sta. Vuonna 2015 Suomen avusta 0,22 prosenttia BKTL:sta kohdistui kaikkein köyhimmille maille, kun vastaava taso tänä vuonna on enää ainoastaan 0,16 prosenttia BKTL:sta.
Juuri julkaistussa valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmassa todetaan, että kehitysyhteistyön pidemmän aikavälin tavoitteena on edelleen nostaa kehitysyhteistyörahoitus YK:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 prosenttiin BKTL:sta. Tavoitteesta huolimatta kehyskaudella kehitysyhteistyömäärärahojen bruttokansantulosuhdeluku tulee olemaan kuitenkin keskimäärin vain noin 0,37 prosenttia vuosittain. Suunnitelman mukaan varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat ovat vuonna 2019 noin 573 miljoonaa euroa ja vuonna 2022 noin 649 miljoonaa euroa.
Harkitsemattomasti ja nopeasti toimeenpannut leikkaukset ovat näkyneet selkeästi myös käytännössä, ja esimerkiksi järjestöhankkeita on lopetettu. Tehtyjen leikkausten myötä Suomi on menettämässä maailmanluokan erityisosaamista. Suomalainen kehitysyhteistyö on ollut maailmanlaajuisesti arvostettua ja ammatillisesti toteutettua, ja sitä on rakennettu vuosikymmenien aikana tiiviissä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja hallintoviranomaisten kanssa. Kehitysyhteistyön kautta on edistetty köyhyyden ja kurjuuden vähentämistä sekä sivistyksen ja yrittäjyyden lisäämistä kolmansissa maissa. Kehitysyhteistyö on kohdistunut nimenomaan kehitysmaiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten, erityisesti naisten ja lasten, auttamiseen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus palauttaa kehitysyhteistyörahoituksen tasolle, joka edistää YK:n 0,7 prosentin bruttokansantulosuhdeluvun saavuttamista huomioiden, että tällä hetkellä kehitysyhteistyörahoituksen suunta on laskeva eikä vastaa edes hallituksen omia hallitusohjelmatavoitteita?