Eduskuntapeili
Toinen näkökulma Eduskunnan avoimeen dataan.
lauantaina 25. heinäkuuta 2026


Tarkasteluhetki23.6.2026nykyhetki
äänestyspäiväkeskustelumuu istunto
23.6.2026 · 2026/71

KK 173/2018 vp — Kirjallinen kysymys varainsiirtoveron haitoista — Eduskuntapeili
Asiakirjat ›  KK 173/2018 vp
KK 173/2018 vpKirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys varainsiirtoveron haitoista

Asian kulku

Asiakirjan sisältö2 497 merkkiä
Mistä tässä on kyse?
Kysymys

Eduskunnan puhemiehelle

Maaliskuussa 2013 varainsiirtoveroa nostettiin asunto-osakeyhtiöissä 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin. Omakotitalojen varainsiirtovero  pysyi  ennallaan 4,0  prosentissa. Lisäksi asunto-osakeyhtiöissä varainsiirtoveron veropohjaa laajennettiin kattamaan asunnon myyntihinnan lisäksi osakkeisiin kuuluva yhtiölaina.

Useat talousasiantuntijat ovat esittäneet kritiikkiä varainsiirtoveroa kohtaan.

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen on todennut, että varainsiirtoveron haitallisuudesta vallitsee ekonomistien joukossa laaja konsensus. Kärkkäinen korostaa, että vero vähentää muuttokannusteita, hyydyttää asuntomarkkinoita ja nostaa rakenteellista työttömyyttä. (Kauppalehti, 28.7.2016)

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Helsingin kaupunki teettivät tutkimuksen "Varainsiirtoveron asuntomarkkinavaikutukset: Tutkimustietoa verouudistuksesta", joka julkaistiin maaliskuussa 2018. Tutkimuksessa onnistuttiin erottamaan varainsiirtoveron vaikutus muista muuttamiseen vaikuttavista tekijöistä. Aineistona käytettiin vuosina 2006—2016 kerättyä tietoa.

Tutkimuksessa saatiin selvää näyttöä siitä, että varainsiirtovero vähensi muuttamista. Muuttamisen väheneminen puolestaan johtaa siihen, että kotitaloudet asuvat tilanteeseensa nähden kooltaan tai sijainniltaan vääränlaisissa asunnoissa. Tutkimuksessa havaittiin varainsiirtoveron vaikutukset myös hyvinvointiin: kun asutaan itselle sopimattomassa asunnossa, hyvinvointi heikkenee.

Varainsiirtoveron korotus vähensi kaikkien osakehuoneistossa asuvien omistusasujien muuttoja noin 4 prosentilla. Tutkimustulosten mukaan vero vähensi sekä maakuntien sisäisiä että maakuntien välisiä muuttoja, mikä viittaa siihen, että vero heijastuu myös työmarkkinoiden toimintaan ja haittaa työvoiman liikkuvuutta.

Nordea julkaisi huhtikuussa 2018 tutkimuksen "Työn perässä muuttaminen, kyselytutkimuksen tuloksia". Tutkimuksessa kävi ilmi, että vain alle kolmasosa työikäisistä suomalaisista olisi valmis muuttamaan työn perässä, mikäli he jäisivät työttömiksi. Kevään aikana on useaan otteeseen uutisoitu työvoimapulasta eri puolilla Suomea.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, jotta ihmiset vaihtavat nopeammin asuntoa elämäntilanteen niin vaatiessa ja
mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta asumisen ja työn kohtaanto-ongelmiin vastataan omistusasuntojen varainsiirtoveron poistamisella tai kohtuullistamisella?

Allekirjoittajat

Veera RuohoEnsimmäinen allekirjoittaja
Veera Ruoho
Kansanedustaja · Jätetty 4.5.2018 · Uusimaa
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData·haettu 25.7.2026 klo 18.21·varmenna teksti
Vastaus — valtiovarainministeri · 29.5.2018

Ministerin vastaus

valtiovarainministeri
Vastaus annettu 29.5.2018 · KKV 173/2018 vp
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData (ministerin vastaus)·haettu 25.7.2026 klo 18.21·varmenna vastaus