Eduskunnan puhemiehelle
Lasten kuulemisesta heitä koskevassa päätöksenteossa ei ole määritelty laissa. Näin vaikuttaminen on vaikeaa, sillä ikäryhmän näkökulma jää kuulematta, eivätkä tehdyt päätökset vastaa lasten tarpeita. Usein lasten oletetaan olevan ikänsä vuoksi kykenemättömiä ilmaisemaan mielipidettään heitä koskevissa asioissa. Käytännössä lasten kuuleminen on heidän mielipiteidensä ja kokemustensa huomioimista. Jokainen lapsi kykenee kertomaan mielipiteensä, kun se kysytään ikään sopivalla tavalla.
Nuorisolaki määrää kuuntelemaan nuoria, kun heitä koskevista asioita päätetään. Olisikin perusteltua, että vastaavasti myös lapsia kuultaisiin, sillä lapsillakin on rakentavia ja vastuullisia mielipiteitä heitä koskevissa asioissa.
Tampereella lapsi voi ilmaista mielipiteensä Tampereen lasten parlamentin toiminnan kautta, hallitustoiminnassa, alueellisissa parlamenteissa ja suurkokouksissa sekä näiden lisäksi oppilaskuntatoiminnassa, 4-luokkalaisten vaikuttamispäivillä, pormestareiden kyselytunneilla, yleisötilaisuuksissa sekä erilaisissa kyselyissä. Mahdollisuuksia lasten kuulemiselle on monia, ja jokainen kunta löytää oman tapansa.
Nuorisovaltuuston tai vastaavan nuorten vaikuttajaryhmän tulee lain mukaan olla jokaisessa kunnassa. Lasten kuuleminen on yhtä tärkeää kuin nuortenkin. Vaikuttajaryhmän perustaminen ei ole välttämätöntä, kunhan lasten kuulemisesta velvoitetaan kunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin ministeri aikoo ryhtyä, jotta lasten kuulemisesta tulee lakisääteistä kunta- ja maakuntatasolla?