Eduskunnan puhemiehelle
Julkisuudessa olleiden ja muun muassa useiden järjestöjen vahvistamien tietojen mukaan Maahanmuuttoviraston päätöskäytäntö, joka koskee yksin Suomeen saapuneiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden oleskelulupia, on merkittävästi muuttunut parin viime vuoden aikana. Maahanmuuttovirasto vaikuttaa siirtyneen käytäntöön, jossa se on myöntänyt vain yhden vuoden mittaisia jatkolupia niille alaikäisille, joille on myönnetty ulkomaalaislain 52 §:n mukainen oleskelulupa yksilöllisistä inhimillisistä syistä, vaikka kyse on jatkuvaluonteisesta niin sanotusta A-luvasta. Aikaisempana käytäntönä on yleisesti ollut, että jatkoluvat ovat olleet 3—4 vuoden mittaisia.
Joissain tapauksissa alaikäisinä Suomeen tulleet ja oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ovat täysi-ikäistyttyään saaneet jatkolupahakemukseen kielteisen päätöksen ja karkottamispäätöksen. Maahanmuuttovirasto näyttää nykyisin pidättäytyvän myöntämästä pitkäkestoisia oleskelulupia yksin alaikäisinä ilman huoltajaa tulleille turvapaikanhakijoille. Sen sijaan linjana vaikuttaa olevan odottaa, että nuoret täyttävät 18 vuotta, minkä jälkeen kielteinen oleskelulupapäätös annetaan sillä perusteella, ettei nuorella ole Maahanmuuttoviraston mukaan enää yksilöllistä inhimillistä perustetta oleskelulle.
Useat yksin alaikäisinä maahan saapuneiden turvapaikanhakijoiden parissa toimivat asiantuntijat pitävät tapahtunutta merkittävää linjanmuutosta perusteettomana ja lapsen edun vastaisena. Maahanmuuttoviraston käytännössä tapahtunut selkeä muutos ei perustu lainmuutoksiin. Yksin saapuneille alaikäisille turvapaikanhakijoille linjanmuutos aiheuttaa muutenkin vaikeassa elämäntilanteessa lisääntyvää turvattomuutta, ahdistusta ja näköalattomuutta.
Suomen vastaanottojärjestelmässä yksin tulleille nuorille on tarjottu kotoutumiskoulutusta heti alusta alkaen. Kyseessä olevat nuoret ovat usein oleskelleet Suomessa jo usean vuoden ajan, minkä aikana heidän kotoutumiseensa on investoitu. Monet nuorista ovat juurtuneet suomalaiseen yhteiskuntaan, oppineet kielen, saaneet opiskelupaikan ja luoneet ystävyyssuhteita. Epätietoisuus tulevaisuudesta, mahdollinen kielteinen päätös ja pahimmassa tapauksessa karkottaminen aiheuttavat mielenterveysongelmia yksin tulleille nuorille, joiden usein traumaattinen tausta jo entuudestaan kuormittaa nuorten hyvinvointia.
Suomea velvoittavan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikissa viranomaisten toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Muun muassa Unicefin tuoreen tutkimuksen mukaan lapsen edun arvioinnissa ja lapsen oikeuksien toteutumisessa on Suomen turvapaikkaprosessissa merkittäviä puutteita.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin perustuu Maahanmuuttoviraston linjanmuutos yksin tulleiden alaikäisten oleskelulupien myöntämisessä?