Eduskunnan puhemiehelle
Polttoaine on Suomessa raskaasti verotettua; esimerkiksi bensiinin kuluttajahinnasta suurin osa on veroa. Nestemäisten polttoaineiden valmisteveroa kannetaan moottoribensiinistä, pienmoottoribensiinistä, bioetanolista, moottoribensiinin lisäaineina käytettävistä eettereistä, biobensiinistä, etanolidieselistä, dieselöljystä, parafiinisestä dieselöljystä, biodieselöljystä, kevyestä polttoöljystä, biopolttoöljystä, raskaasta polttoöljystä, lentobensiinistä, lentopetrolista, metanolista ja nestekaasusta. Lisäksi kaikista korvaavista tuotteista, joita käytetään liikennepolttoaineina, tulee suorittaa vastaavan korvattavan polttoaineen mukainen valmistevero ja huoltovarmuusmaksu.
Nestemäisten polttoaineiden valmistevero eli polttoainevero koostuu energiasisältöverosta ja hiilidioksidiverosta. Energiasisältövero perustuu polttoaineen lämpöarvoon, kun taas hiilidioksidivero perustuu polttamisesta syntyvän hiilidioksidin ominaispäästöön. Valmistevero on kiinteä maksu, joka on asetettu senttimääränä litraa kohti. Valmisteverotuksen yhteydessä sekä fossiilisista että bioperäisistä liikennepolttoaineista maksetaan myös huoltovarmuusmaksu.
Vuonna 2016 Tulli kantoi nestemäisten polttoaineiden valmisteveroa 3,13 miljardia euroa.
Polttoaineen kuluttajamyyntihintoihin sisältyy 24 prosentin arvonlisävero. Arvonlisävero maksetaan polttoaineverollisesta hinnasta, joten osa ALV-maksuista on veroa veron päälle.
Polttoainevero vaikuttaa kuluttajien ostovoimaan, sillä polttoainevero näkyy esimerkiksi elintarvikkeiden hinnoissa. Mitä enemmän polttoainetta verotetaan, sitä kalliimpaa on kuljettaa tuotteita kauppoihin kuluttajien saataville.
Asutusten ja liiketoimintojen väliset etäisyydet ovat Suomessa pitkiä. Oman auton käyttäminen on monelle suomalaiselle välttämättömyys työ- ja perhe-elämässä.
Pääministeri Sipilän hallitus esitti polttoaineveron korottamista kevään 2016 kehysriihessä, ja korotus tuli voimaan vuoden 2017 alussa. Korotus kohdistui verossa sekä energiasisältö- että hiilidioksidikomponenttiin.
Hallituksen kevään 2016 kehysriihen yhteydessä ulkoministeri Timo Soini ilmoitti, että polttoaineveron korottamisessa on "sellainen perälauta, että jos öljyn maailmanmarkkinahinta nousee 80 dollariin tynnyriltä, asiaa harkitaan uudelleen". (Aamulehden verkkosivusto 5.4.2016)
Brent-raakaöljyn tynnyrihinta, joka on maailmanlaajuisesti keskeinen mittapuu öljykaupassa, ylitti 17.5.2018 tuon mainitun 80 dollarin rajan. Hinta laski hieman alle 80 dollarin vielä saman päivän aikana, mutta hintakehityksen suunta on viimeisimpien 12 kuukauden ajan ollut nouseva ja 80 dollarin ylitys on merkittävä osoitus siitä. Edellisen kerran raakaöljyn tynnyrihinta kävi yli 80 dollarissa marraskuussa 2014.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä huolehtiakseen siitä, että nestemäisten polttoaineiden valmisteverossa otetaan huomioon raakaöljyn hinnan nouseminen?