Eduskunnan puhemiehelle
Kun Suomeen saapui yli 30 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2015, useat poliitikot kommentoivat, kuinka Suomen väestörakenteen ja työvoimapulan vuoksi siitä on hyötyä Suomelle. Ministeri Kai Mykkänen kommentoi viime viikolla Yleisradiolle, että viiden vuoden aikana Suomeen on tullut työn perässä 30 000 henkeä ja heistä yhdeksän kymmenestä edelleen maassa olevista on töissä.
Ministeri viittasi kuitenkin oikeaan työperäiseen maahanmuuttoon eikä turvapaikanhakijoihin, sillä turvapaikanhakijoiden työllistyminen on jotain aivan muuta. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimus Suomessa asuvien maahanmuuttajien pärjäämisestä työmarkkinoilla vuosina 1990—2013 kertoo todellisen tilanteen, ja on huomioitava, ettei tutkimus edes huo-mioi viimeisintä turvapaikanhakijoiden tulvaa.
Vuonna 2015 tulleista turvapaikanhakijoista merkittävä enemmistö saapui Afganistanista, Irakista ja Somaliasta. Tutkimuksen mukaan Suomeen tulon jälkeen Afganistanissa, Irakissa ja Somaliassa syntyneiden työllisyysaste esimerkiksi vuonna 2013 oli vain 20—26 prosenttia. Uusimmilla tulijoilla on entistä haastavampi työllistyä pelkästään suuren absoluuttisen määrän vuoksi. VTT:n mukaan aikaisempi kokemus viittaa tähän. Tutkimuksen mukaan Afganistanista, Irakista ja Somaliasta Suomeen tulleiden henkilöiden vaikutus julkiseen talouteen on negatiivinen. Työmarkkinoille pääsy on vaikeaa, koska turvapaikanhakijoilta puuttuu pääsääntöisesti koulutus, kielitaito sekä kyky omaksua ja integroitua osaksi länsimaista yhteiskuntaa.
Suomi on avokätisesti osoittanut määrärahoja kotouttamiseen, ja maahanmuuton kustannukset ovat kasvaneet miljardiluokkaan. Näitä kustannuksia ei juuri koskaan huomioida turvapaikanhakijoiden työllistymisen kokonaisuudessa. Sijoitukset eivät ole olleet suomalaiselle veronmaksajalle myönteisiä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus tietoinen turvapaikanhakijoiden negatiivisesta vaikutuksesta julkiseen talouteen,
onko se valmis myöntämään, että sen arviot turvapaikanhakijoiden työllistymisestä ja vaikutuksesta taloudelliseen huoltosuhteeseen olivat virheellisiä ja
miksei hallitus hyödynnä muista Pohjoismaista saatua kokemusperäistä tietoa sekä valtiollisten tutkimusyhtiöiden raakaa tilastodataa omia johtopäätöksiään tehdessään?