Eduskunnan puhemiehelle
Suomen koheneva taloustilanne parantaa myös työllisyystilannetta. Työllistyminen helpottuu lähinnä helpoiten työllistyvien kohdalla. Samalla paljon moniammatillista apua ja tukitoimia tarvitsevien asema heikkenee entisestään. Erityinen huoli on nuorista: 25—34-vuotiaat ovat ainut ikäryhmä, jossa työllisyys ei ole lähtenyt elpymään finanssikriisin jälkeen.
Kunnista on kuulunut tietoja siitä, että toimeentulotuen perusosan siirto Kelalle on entisestään lisännyt erityisesti pitkäaikaistyöttömien nuorten katoamista viranomaisten ulottumattomiin. Esimerkiksi Kelan ja sosiaalitoimiston välisessä tiedonkulussa ja yhteistyössä on paikoin parannettavaa. Yhteiskunnan turvaverkot vaikuttavatkin vuotavan juuri siellä, missä niitä kaivataan eniten: nuorten ja moniongelmaisten kohdalla.
Sipilän hallituksen maakuntauudistukseen kuuluvan kasvupalvelulakikokonaisuuden keskeinen haaste liittyy myös vaikeimmin työllistyviin. Esitys pirstoisi työllisyyspalvelut asiakkaan näkökulmasta vaikeasti hallittaviksi kokonaisuuksiksi. Monialaista työllisyyspalvelua kaipaava ihminen ei tarvitse valinnanvapautta, vaan palvelua. Asiakkaan kyky ja mahdollisuus hahmottaa erilaisia palvelumuotoja voi olla vähäinen. Asiakkaan valmiudet sovittaa eri palveluja yhteen järkevästi eivät ole riittävät, eikä näihin tilanteisiin ole välttämättä tarjolla edes riittävästi tietoa valintojen pohjaksi. Herää kysymys miten riittävä henkilökohtainen palveluohjaus taataan näissä tilanteissa. On myös huomattava, että yksityisiä palveluntuottajia houkuttelee enemmän helpommin työllistettävien työllistäminen kuin paljon aikaa ja resursseja vaativa pitkäaikaistyöttömien työllistäminen.
Hallituksen työllisyyspolitiikan pohjavire on työttömiä syyllistävä, ja työllisyystoimissa porkkanat ovat loistaneet poissaolollaan samalla, kun keppiä käytetään surutta. Yhtenä esimerkkinä tästä on hallituksen esitys, jonka mukaan jatkossa alle 30-vuotiaan yli kolme kuukautta työttömänä olleen nuoren saa perusteetta palkata määräaikaiseen työsuhteeseen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus huolehtii siitä, että yhteiskunnan turvaverkkojen läpi ei putoa yksikään nuori,
miten hallitus parantaa vaikeimmin työllistyvien mahdollisuuksia työllistyä,
miten maakuntauudistukseen liittyvällä kasvupalvelu-uudistuksella parannetaan vaikeimmin työllistyvien asemaa ja
onko hallituksella tarjota ensimmäistäkään työllisyystoimea, joka ei lähtökohtaisesti heikennä työttömien asemaa?