Eduskunnan puhemiehelle
Työttömyysturvalakia muutettiin vuoden alusta. Samaan aikaan tuli voimaan uusi laki ammatillisesta koulutuksesta. Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut TE-toimistoille uudet toimintaohjeet näihin lakeihin perustuen 21.12.2017 (Työ- ja elinkeinoministeriön ohje TE-toimiston tehtävistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa).
Vuoden 2018 alkupuolella on havaittu, että voimaan tulleet lakimuutokset ja niistä TE-toimistoille annetut ohjeistukset saattavat vaarantaa nuorten näyttötutkintojen suorittamisen. TE-toimistojen työ- ja elinkeinoministeriöltä saama ohjeistus on johtanut epäselvyyksiin sen suhteen, miten toimia. Aiemmin ammatillisen koulutuksen järjestämiin näyttöihin osallistuminen on ollut työttömälle työnhakijalle mahdollista, mutta nyt esillä on ollut lain tulkinta, jossa jopa pelkkien ammatillisten perustutkintotasoisten näyttöjen suorittaminen johtaisi työttömyyskorvauksen menetykseen.
Uudet linjaukset näyttävät johtavan siihen, että pelkkä tutkinnon suoritusoikeus tulkitaan päätoimiseksi opiskeluksi, vaikka varsinaista opiskelua ei tapahtuisikaan. Tämä taas johtaisi työttömyyskorvauksen menetykseen. Ammatillisen tutkinnon tai sen osan voi suorittaa, vaikka ei osallistuisi varsinaiseen tutkintokoulutukseen.
Lisäksi ammatillisen koulutuksen laista johtuvat termit kuten "opiskelijaksi otto" ja "opiskelija" aiheuttavat sekaannusta työvoimapoliittisissa tulkinnoissa. Riskinä on, että epätietoisuus johtaa pahimmassa tapauksessa työttömän henkilön saaman työttömyyskorvauksen takaisinperintään, vaikka hän ei osallistuisi varsinaiseen tutkintokoulutukseen.
Vielä vuonna 2017 työttömän työnhakijan oli työttömyysturvalain asettamien rajoitusten nojalla mahdollisuus osallistua sivutoimisesti pidettäviin opintoihin suorittaakseen ammatillisen koulutuksen perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkintotasoisia tutkintoja tai niiden osia. Oikeuden sivutoimiseen opiskeluun on myöntänyt aina etukäteen TE-toimiston virkailija työttömyysturvalain mukaisesti.
Vuoden 2018 alusta alkaen sivutoiminen opiskelu on työttömyysturvalain pohjalta kuitenkin mahdotonta, mikäli kysymyksessä on ammatillisen perustutkinnon tai sen osan suorittamiseen johtava tutkintokoulutus. Yhteenkin tutkintokoulutuspäivään osallistuminen katsotaan tässä tapauksessa päätoimiseksi opiskeluksi. Sen sijaan ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa sivutoiminen opiskelu on työttömyysturvalain asettamien rajoitusten nojalla edelleen mahdollista, ja TE-toimiston virkailija tekee tästä päätöksen aina erikseen.
Ammatillisten perustutkintojen rajaaminen sivutoimisen opiskelun ulkopuolelle on johtanut ikäviin tilanteisiin ammatillista tutkintoa vailla olevien työttömien työnhakijoiden keskuudessa. Monelle työnhakijalle olisi mahdollista suorittaa ammatillisten perustutkintojen osia työttömänä työnhakijana, mikäli yksittäisiin tutkintokoulutuspäiviin olisi mahdollista osallistua. Näillä yksittäisillä tutkintokoulutuspäivillä tarkoitetaan esimerkiksi hygienia- tai ensiapukurssin suorittamista tutkintosuoritukseen vaadittavan näytön onnistumiseksi. Rajaamalla perustutkinto kokonaisuudessaan pois sivutoimisen opiskelun piiristä hallitus on hankaloittanut monen haastavammassa työmarkkina-asemassa olevan edellytyksiä suorittaa ammatillinen tutkinto ja siten edistää omia työllistymismahdollisuuksiaan. On nimittäin muistettava, että ammatillinen perustutkinto on oikea tutkintotaso huomattavan monelle peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevalle aikuiselle, yli 25-vuotiaalle henkilölle.
Suomessa on arvioiden mukaan noin 100 000 alle 30-vuotiasta pelkän peruskoulun varassa olevaa henkilöä. Työllistyminen ilman toisen asteen tutkintoa on hyvin haastavaa. Pelkän peruskoulun varassa olevien työurat jäävät huomattavasti toisen asteen tutkinnon suorittaneita lyhyemmiksi. Ei voi olla hallituksen asettamien koulutus- ja työvoimapoliittisten tavoitteiden mukaista, että sivutoiminen opiskelu työttömyyskorvauksella on perustutkintojen osalta kokonaan kielletty. Suunnitelmat omaehtoisen opiskelun laajentamisesta eivät auta vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä kouluttautumaan. He tarvitsevat erityistä tukea parantaakseen ammatillisia valmiuksiaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo varmistaa, että TE-toimiston viranomaisilla on oikeat, selvät ja ajantasaiset tiedot työttömyysturvalain mahdollistamasta opiskelusta,
millä tavalla hallitus huolehtii, että ammatillisten tutkintojen näyttöjen suorittaminen ei vaikuta työttömyyskorvauksen saamiseen tilanteessa, jossa näytön suorittamiseksi ei osallistuta oppilaitoksen järjestämään tutkintokoulutukseen,
miksi hallitus on hankaloittanut työttömien työnhakijoiden ammatillisen perustutkinnon tai sen osan suorittamista estämällä sivutoimisen opiskelun työttömyyskorvauksella,
aikooko hallitus poistaa esteet, jotka vaikeuttavat yksittäisiin tutkintokoulutuspäiviin osallistumisen työttömille työnhakijoille sivutoimisina opiskelijoina heidän suorittaessaan ammatillisia perustutkintoja tai niiden osia,
miten hallitus varmistaa kaikkien henkilöiden tasavertaisuuden eri koulutusmuotojen ja eri tutkintotasojen suorittamisen suhteen, kun kysymyksessä on työtön työnhakija ja
miten hallitus varmistaa sen, että omaehtoinen opiskelu onnistuu myös erilaisten työllistymistä edistävien toimenpiteiden aikana?