Eduskunnan puhemiehelle
Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuus on ollut aiheellisesti puheenaiheena jo vuosikymmenen ajan. Nuoret rattijuopot aiheuttavat vuodesta toiseen paljon vakavia kolareita. He ovat poikkeuksellisen suuri riskiryhmä niin itselleen kuin muillekin tienkäyttäjille. Liikenneonnettomuuksia ja kuolemaan johtaneita kolareita ei ole pystytty vähentämään, vaan määrät ovat pysyneet edelleen korkeina. Kuten monissa EU-maissa, myös Suomessa nuorimmat kuljettajat ovat yliedustettuja onnettomuustilastoissa.
Tieliikenteessä kuolee keskimäärin 94 18—24-vuotiasta nuorta ja loukkaantuneita on lähes 3 000 vuodessa. Nuorten kuljettajien kuolemanriski on jopa kolminkertainen muuhun väestöön verrattuna, ja kaikista tieliikenteessä menehtyneistä nuorista neljä viidestä on miehiä. Joka kolmas tieliikenteessä vahingoittunut on nuori. Riskiryhmissä ovat 18-vuotiaat henkilöautoilijat ja 15-vuotiaat mopoilijat. Henkilöautossa menehtyi 70 prosenttia ja loukkaantui lähes puolet. Kuolemantapauksista henkilöautossa 45 prosenttia tapahtuu yöaikaan. Rattijuopumustapauksissa kuolleista ja loukkaantuneista yli kolmannes on nuoria.
Suurin osa nuorten onnettomuuksista tapahtuu viikonloppuisin ja erityisesti kesäöisin. Tyypillisiä piirteitä nuorten onnettomuuksille ovat tieltä suistuminen, kova vauhti, turvavyön käytön laiminlyöminen sekä päihteet. Nuorten tieliikennekäyttäytymisessä tyypillistä onkin omien taitojen yliarviointi sekä riskinotto. Valitettavaa on myös se, että kuolemaan johtaneissa rattijuopumusonnettomuuksissa kuljettaja on nuori joka kolmannessa tapauksessa. Tutkimusten mukaan jo yksikin olut näkyy tuoreen kuljettajan ajossa, ja siksi on perusteltua laskea heidän promillerajansa 2—4 ensimmäiseksi vuodeksi nollaan,
Nuorilla kuljettajilla onnettomuusriski kuitenkin pienenee selkeästi ajokokemuksen karttuessa. Liikennevahinkojen määrä putoaa kolmannekseen kolmen ensimmäisen ajovuoden aikana.
EU-maista Saksassa asia on otettu vakavasti ja ryhdytty toimenpiteisiin nuorten liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Maassa lähes joka neljäs alkoholin takia liikenteessä kuollut on 18—24-vuotias. Elokuussa 2007 voimaan tulleen säännön mukaan kaksi ensimmäistä vuotta ajokortin saamisen jälkeen kuljettajan täytyy olla vesiselvänä ratissa. Jos uusi kuljettaja puhaltaa promilleja ratissa, häntä rangaistaan siitä 125 euron sakolla. Puolen promillen ylitys vie uuden kuljettajan välittömästi ajokieltoon.
Saksassa on aloitettu myös kokeilu, jonka seurauksena auton rattiin pääsee jo 17-vuotiaana, kunhan mukana on 30 vuotta täyttänyt apukuski. Autokouluun pääsee siis jo 16. ikävuoden lopussa ja 17 vuotta täytettyään saa ajokortin. 18-vuotissyntymäpäivään asti saa ajaa kuitenkin vain kokeneen ja nuhteettoman apukuskin, esimerkiksi oman vanhemman, seurassa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus on ryhtymässä nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden parantamiseksi,
millä tavoin hallitus pyrkii vähentämään nuorten liikenneonnettomuuksia ja liikennekuolemia ja
onko Suomessa suunnitelmissa ottaa käyttöön esimerkiksi Saksan mallin mukaisia toimenpiteitä?